Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukinta. Näytä kaikki tekstit

Maljaköynnös keväällä (leikkaus)

Maljaköynnös kasvattaa pitkiä versoja

Talven yli levännyt maljaköynnös kasvattaa jo innokkaasti uusia versoja. Uudet versot lähtevät kasvin vanhoista, puutuneista osista ja osa uusista versoista voi pian jo olla jopa 60 cm:n pituisia. 


Uudet, hennot versot hakevat kietoutumispaikkaa ja kietoutuvat sitten mistä kiinni saavat. Versoja onkin hyvä vähän ohjailla, pujotella tai jopa leikata, muutoin kaikki versot kääntyvät samaan suuntaan, valoa kohti ja kasvusta tulee toispuoleinen. Amppelissa oleva maljaköynnös on kivan näköinen, kun se pääsee kasvamaan pallomaisesti.  Löydänkin itseni aika usein pujottelemasta pidentyneitä versoja amppelin kiinnityslankojen ympärille.

Talvetin edellisenäkin vuonna maljaköynnöksen sisätiloissa, hieman tavallista viileämmässä ja  valoisassa huoneessa. Kasvi kasvatti kovasti pitkiä versoja, jotka alkoivat lopulta kietoutumaan toistensa ympärille. "Vyyhti" oli sotkuinen, joten leikkasin osan versoista, ehkä puolet pois. 

Kylmien säiden ja yöpakkasten mentyä ripustin maljaköynnösamppelin terassille. En nyt muista tarkalleen koska amppelin ulos vein, mutta sen muistan, että nostin se usein yöksi sisään, kylmältä suojaan. Kastelin reilusti ja kun kasvi alkoi vahvistumaan aloitin lannoittamisen laihalla kastelulannoitteella. Lannoitusta jatkoin sitten lannoitteen ohjeen mukaan.


Keväisestä leikkaamisesta huolimatta maljaköynnöksestä kasvoi näyttävä, suuri ja se kukki runsaasti.  Maljaköynnös kasvaa myös korkeutta, koska sen uudet versot kiipeävät ylöspäin. Versot etsivät ja kiertyvät tehokkasti kohdalle tulleen tuen ympärille.

Maljaköynnös säleikköön?

En tiedä kuinka korkeaksi maljaköynnös kesän aikana kasvaisi, koska amppelissa jarrutan sen kiipeämistä pujottamalla versoja...  mutta säleikkö tai joku muu kasvituki voisi olla maljaköynnökselle aivan ideaali. Versot tosiaan kiertyvät ja kiipeilevät itse, niitä ei tarvitse kiinnittää. Juuri säleikössä maljaköynnös pääsisikin kasvamaan vapaasti ja edukseen. Taidanpa kokeilla!

Ja tämä huomio vielä;

Maljaköynnös kukkii koko kesän! 

Kun se on kukkimaan päässyt niin tämä uskomaton köynnös jaksaa työntää nuppuja ja kukkaa ihan syksyyn asti. Mutta sitä pitää muistaa lannoittaa ja kastella melko säännöllisesti:)


Mutta... Leikkaanko?

Maljaköynnöstä ei tarvitse leikata, ei edes kun se talvehtii viileissä sisätiloissa, mutta sitä voi leikata. Leikkaaminen helpottaa kasvin hoitoa.

Talvehtiva maljaköynnös maaliskuussa

3 syytä maljaköynnöksen leikkaamiseen keväällä

1. kasvi pysyy helppohoitoisenpana ja siistin näköisenä
2. kasvi vaatii vähemmän kastelua
3. mahdollisten *villakilpikirvojen poissa pitäminen on helpompaa

Kasvuun päästyään maljaköynnös kasvaa nopeasti

Kun kylmät säät ja yöpakkaset ovat ohi kannattaa maljaköynnös viedä ulos. Itä- tai länsipuolen kasvupaikka on hyvä, eteläinen saattaa kuivattaa liikaa, ellei sitä voi varjostaa. Maljaköynnös pitää puolivarjoisesta, valoisasta kasvupaikasta. Tällaisessa kasvupaikassa maljaköynnöksen lehdet pysyvät  kiiltävän vihreinä sekä terveen näköisinä ja kasvi kukkii runsaasti.
Kasvualusta saisi mielellään olla kesäkukkamultaa tai sellaista joka pidättää kosteutta. 

Biohiili on monipuolinen vaihtoehto

Ellei halua käyttää valmista kesäkukkamultaa, vaan haluaa hyödyntää biohiiltä ja tehdä multaseoksen itse niin, hyvässä kasvualustassa on;


 5-10% biohiiltä, 20 % kompostia ja loput puutarhamultaa.

Biohiili itsessään ei sisällä ravinteita, mutta se sitoo ravinteita ja vettä joten kasvien kasteluvälejä voi pidentää ja lannoitusta vähentää. Ravinteiden sitomisen lisäksi biohiili kuohkeuttaa kasvualustaa ja parantaa hyötymikrobien kasvua, joka puolestaan parantaa kasvualustaa.
"Ellet käytä kompostia, lataa biohiili ravinteilla, esimerkiksi lannoitevedellä, ennen käyttöä"  Carbons-Biohiili.


*Villakilpikirvoista hieman

Kirjoittaessani tätä päivitystä huomasin että viime vuotiseen tapaan maljaköynnökseen yrittää taas tulla villakilpikirvoja.

Ikävä kasvituholainen,Villakilpikirva

Voin sanoa, että jos/kun kirvat tulevat huomatuiksi ajoissa niin niistä kyllä pääsee eroon. Mutta jos/kun ne pääsevät lisääntymään ja peittämään kasvin versoja, lehtihankoja ja lehtiä valkoisella villamaisella töhnällään, on torjunta jo paljon vaikeampaa, joskus mahdotonta. (Kasvualusta pitää tuolloin vaihtaa, kasvi pestä kunnolla monta kertaa, ehkä leikata alas tai heittää kokonaan pois.).


Villakilpikirva lehtihangassa

Olen onnistunut saamaan villakilpikirvat pois ihan puuhkimällä lehdet ja versot moneen kertaan, useana päivänä peräkkäin.

Teen pieneen vesimäärään seoksen (ehkä pari dl), jossa on

1 tl etikkaa ja 1 rkl oliiviöljyä    Kastan talouspaperin siihen, ja pyyhin kasvin.

Samaa seosta laitan myös suihkupulloon ja suihkutan kasvin läpikotaisin sillä. 
Luin joskus, että juuri öljy on se aine, joka tappaa villakilpikirvat ja niiden munat. Olen näin tehnyt ja onnistunut pelastamaan kasvin. 
Toivottavasti tästä ohjeesta on apua, jos villakilpikirvoja havaitsette. Ne, ikävä kyllä, tykkäävät juurikin  kiiltävälehtisistä kasveista.

Lopuksi toivotan ihanaa kevättä kasveillemme ja uusille viljelmillemme. Pidetään huolta kasveista ja toisistamme. <3 

-Madre-


Keväällä kukkiva joulukaktus ja marraskuunkaktus

Joulu- vai marraskuunkaktus, vai kumpikin?

Muutama vuosi sitten keksin sulloa joulu- ja marraskuunkaktuksen samaan ruukkuun. Ne viihtyvätkin  hyvin yhdessä. Näiden kaktusten kukinta-aika osuu melko samoihin aikoihin ja ovat kivan näköisiäkin yhdessä.



Joulu- ja marraskuunkaktuksia on melko vaikea erottaa toisistaan mutta tuo valkoinen on tietojeni ja saamieni tuntomerkkien perusteella joulukaktus, mutta tuosta punaisesta en ole ihan satavarma.

Joulukaktuksen valkoisten kukkien nielu on hennon vaaleanpunainen, näin on ja marraskuunkaktuksen kukat ovat puolestaan voimakkaan punaiset... eli joulukaktus ja marraskuunkaktus.

Valkoinen joulukaktus kukki jonkin verran joulunaikaan, mutta tuo "marraskuunkaktus" ei kukkinut lainkaan. Uskon silti, että tuo punainen on marraskuunkaktus. Jos joku tietää ja osaa minua tässä asiassa valistaa niin otan tiedon ilolla vastaan :)

No, kuitenkin... joulun kukinnan jälkeen sijoitin kaktusruukun noin +19 asteisen huoneen nurkkahyllylle. Kastelin harvoin ja vain vähän kerrallaan. En oikeastaan hoitanut sitä lainkaan.

Helmikuun aikana valo alkoi lisääntymään ja kaktus alkoi antamaan merkkejä kukkimishalustaan. Sahalaitaisten lehtien päihin ilmestyi hyvin pieniä palloja, nuppujen alkuja.



Nostin kaktusruukun rohkeasti eteläikkunalle. Aurinko ei tuolloin vielä paljon paistanut, mutta valoa ikkunasta tuli jo selkeästi.

Ikkunalla, valossa ei kestänyt kauaakaan kun nuput jo kehittyivät kookkaammiksi. Parin viikon kuluttua aukesi ensimmäinen nuppu, se oli kaunis ja valkoinen. Kohta aukeni joulunpunainen nuppu. Mielenkiintoista on, että joulukaktus ja laiska marraskuunkaktukseni haluavat kukkia nyt keväällä, maaliskuussa. Nuput aukenevat toinen toisensa jälkeen. Valkoisia kukkia on huomattavasti enemmän kuin punaisia, syystä että marraskuunkaktus on istutettu ruukkuun myöhemmin ja on kooltaan pienempi.
Kukinnan jälkeen vaihdan mullan ja kaktukset saavat hieman suuremman ruukun ja tilaa vahvistua. Sen jälkeen ne saavat siirtyä lepäämään...



Voiko kaktus kukkia kaksi kertaa vuodessa?

Minulla on siis kaktusruukku jossa on kaksi eri kaktusta; joulukaktus ja oletettu marraskuunkaktus. Näyttää siltä, että ne haluavat kukkia ehkä kaksi kertaa vuodessa.

Koetan antaa niille siihen mahdollisuuden ja sen teen antamalla kaktuksille kukinnan jälkeen reilun muutaman kuukauden mittaisen lepoajan. Lepoaikana kaktus saa kerätä voimia seuraavaa kukintaa varten.

Lepoaika, joulun aikaan kukkineelle kaktukselle

Lepoajaksi kasvi asetetaan syrjään valosta, paikkaan jossa on ehkä myös hieman normaali huonelämpötilaa alhaisempi lämpötila. Kaktus saa olla rauhassa, vähällä hoidolla ja minimaalisella kastelulla. Paikka ei saisi olla vetoisa, viileä suojaisa on hyvä.

Keväisen kukinnan jälkeen 

kaktuksen voikin viedä ulos, edellyttäen että ulkolämpötila alkaa olla jo selvästi plussan puolella, myös yöllä.  Kaktus kestää hetkellisesti hieman pakkasta (0- -1 astetta) mutta jatkuvasta kylmästä se ei pidä.
Jos terassia tai parveketta ei ole käytössä, voi kaktus viettää lepoaikaa myös normaalilämpöisessä asuinhuoneessa, mutta mieluiten viileämmässä. Lepopaikaksi käy varjoisa nurkkaus.

Kaktuksen lepopaikka kesällä

Kesällä kun aurinko paistaa jo kuumasti hyvä lepopaikka kaktukselle on sateelta, vedolta ja auringolta suojainen parveke tai terassi. Terassin lämpötila ei saa nousta liian kuumaksi, tämä huomioon otettakoon etenkin lasitetulla palvekkeella. Vaikka kaktus lämmöstä pitääkin, olisi lepoajan lämpötilan hyvä olla aina normaalia hieman viileämpi.


Syksyllä sisätiloihin (joulukaktus, marraskuunkaktus)

Syksyllä kun kaktus siirtyy ulkotiloista sisään, annetaan sille hieman enemmän kastelua ja varovaista annoitusta pari kertaa kuukaudessa. Kun merkkejä kukintahalukkuudesta ilmestyy, pienet "pallot" lehtien päihin, voi kaktuksen siirtää valoisampaan paikkaan. 
Ainakin joulukaktus kukkii usein myös vähäisemmässä valossa, mutta valo stimuloi sitä näyttävämpään kukintaan.

Nautitaan kevään herättävästä valosta <3

-Madre_

Sinisarja kukassa taas

Niin ylvään kaunista...

Tämä kesä on ollut sinisarjoille suotuisa. On ollut lämpöä, valoa ja taivaalta tullut vettä. Välillä sää oli trooppisen helteistä ja tukalaakin, minulle ehkä liiankin tukala, mutta  sinisarjat tykkäsivät, ainakin siltä näyttää.


Yläkuvassa kukinta on alkamassa, nuput ovat yhä kiinni.





Sinisarjat jatkavat kukkimistaan vielä pitkään ja minä jatkan niiden kastelua. Lannoitusta täytyy vähin erin ryhtyä vähentämään ja kohta siirtymään lokakuun kautta talveen ja kohti kellaria.

Mukavaa, kaunista, pitkä varjoista loppukesää :)

Kestävä inkalilja kukkii jo viidettä kesää

 Uskomaton, kaunis inkalilja kukkii jälleen

Olen tavoitteellisesti vähentänyt blogini päivityksiä, mutta nyt kutkuttavia aiheita tulee taas ...🌸

Aloitan inkaliljasta

se jaksaa nousta ja kukkia jo viidettä vuotta :) Kun vihreät ovat jo hieman vahvistuneet, pääsee inkalilja ulos terassille. Se viihtyy siellä puoli varjoisessa paikassa toukokuun alusta ainakin lokakuun loppuun ja pitempäänkin ellei pakkasia tule.

Tämäinkalilja on edelleenkin samassa amppelissa, jossa sen ostin vuonna 2018 Lahden Pihapiiri -messuilta.

Inkaliljan juurakot olen pariin kertaan nostanut mullasta, heittänyt kuivuneet pois ja asettanut loput juurakoista taas takaisin. Lisäsin hieman uutta multaa, runsaasti vettä ja silloin tällöin kastelulannoitetta.

Inkalilja tykkää olla ulkona, puolivarjossa (liika aurinko kuivattaa inkaliljan) ja nyt inkalilja kukkii parasta aikaa.

Kuvassa inkalilja on hieman toispuoleinen ja alppikärhö tavoittelee sitä. Nostin kasvuun lähtevän, vihreät kasvattavan inkaliljan amppelissaan terassin kulmapöydälle heti toukokuun alussa. Siinä se on ollut, enkä ole sen jälkeen tehnyt sille mitään - no kastellut ja lannoittanut tietysti :)

Sinisarja -uutiset

Alkukesän lämpimät ja nyt sateiset säät ovat tehneet hyvää sinisarjoille. Kukkavanoja on tulossa todella monta. Myös siro valkoinen sinisarja työntää kukkavanoja kovasti.

Laskin kahdessa ruukussa olevan 8-9 kukkavanaa nousemassa kummassakin. Nuppujen avautuminen kestää vielä. Nyt täytyy jatkaa runsasta kastelua ja lannoitusta niin kukat vahvistuvat.

Palaan näihin hieman myöhemmin.

Inkalilja siirtyi sisätiloihin syksyllä, oli vielä täydessä kukassa

inkalilja siirtyy syksyllä sisälle, mutta kukinta jatkuu vielä

Amppelissa oleva inkalilja oli ollut ulkona terassilla kesän ja vielä syksyllä myös yöt, jos yölämpötilat ovat olleet yli +5 Cº .

Inkalilja on kyllä uskomaton kukkija, se ei tunnu piittaavan syksystä vaan jatkaa ja jatkaa kukintaa... kun sen lopulta nosti sisään kukinta jatkui kunnes lämpötila nousu ja valon vähentyminen alkoivat hillitsemään kasvua ja kukintaa.

Kuvassa inkalilja illalla, marraskuun alussa terassin penkillä. Siirsin sen tästä yöksi sisään...


Siirsin inkaliljan päiväksi ulos kunnes lämpötila ei sitä enää sallinut. Kylminä öinä se oli sisätiloissa, viileässä portaikossa.  Nuppuja oli vielä ja niitä tuli sisätiloissakin vielä lisää. Kuva alla.


Mutta sitten koitti pimeät ajat. Inkalilja lakastui ja rehevästä kasvusta oli vain muistot jäljellä. Tammi-helmikuussa suuri osa kasvustosta on kuivunut. 


Kuva on haikeaa katsottavaa, mutta luulen että inkalilja nousee taas.

Inkaliljan siemenet

Inkalilja tekee siemeniä ja sitä voidaankin kasvattaa myös siemenistä.
Oli yllättävää että menneenä 2021 syksynä inkalilja ei tehnyt yhtään siemeniä. Hieman harmittaa koska olin luvannut antaa siemeniä ystävälleni. 
Seuraava toimenpide on nostaa kasvi ruukustaan ja tutkia elossa olevat juurakot, Juurakot istutetaan uuteen multaan ja pääsen toivottavasti seuraamaan uuden kasvun alkamista.

...ja kun kevät koittaa - Ihana inkalilja nousee taas :)


Enpä ehtinyt nostaa kasvia ruukustaan, kun se jo taas lähtee kasvuun. 
Alakuvassa tilanne 25.3.22


Ruukku on ollut talvilevossa viileähkössä, valoisassa tilassa. Kasvia on vain kasteltu aika ajoin. Ruukussa on kuivuneita juurakoita joten uusi kasvu on harvaa, kun kuivuneet  juurakot vievät tilaa uudelta kasvulta.
Kasvutilan vuoksi kasvi täytyy nostaa ylös ja istuttaa uudelleen - laitan sen kuitenkin edelleen tähän samaan amppeliruukkuun, kasvi viihtyy siinä. 
Myös laimea lannoitus täytyy nyt aloittaa ja runsaampi kastelu. Palaan taas :)

Kaunis, kukkiva sinisarja elokuussa

Kukinta-aika on parhaillaan

Sinisarja on rehevä, vihreä ja kukkiessaan todella näyttävä. Rankka syksyinen ja keväinen, raskaiden ruukkujen siirtäminen kellarin ja ulkoilman välillä unohtuu kun katselee sinisarjan kauniita kukintoja. Kukinta on nyt elokuun alussa lähes parhaimmillaan.

Suurimman ruukun kuusi pitkää kukkavanaa, ei mahdu kaikki kuvaan... 


Suurimman osan päivää sijaitseva sinisarja lähti kasvattamaan kukkavanoja ollessaan omenapuiden katveessa, puolivarjoisassa paikassa. Se keräsi siellä kosteutta, sai ravinteita ja lämmin kesäsääkin oli oikein suotuisa sinisarjalle, kukkavanat kasvoivat... 

Siirsin sinisarjan ulkoportaiden päähän aurinkoiselle paikalle ja jatkoin kastelua, etenkin tuon kuivan ja sateettoman kelin aikaan. Kukinta on nyt alkanut ja sinisarjahan kukkii ihan lokakuulle asti.

Lannoitusta voi tosin alkaa jo vähentämään, mutta ruukuissa kasvavien ja kellariin siirrettävien sinisarjojen lannoituksen kanssa on hieman toisin kuin ulos puutarhaan talveksi jäävien kasvien kanssa, eli ei ole niin tarkkaa.

Kylmien tullen sinisarjat siirretään kellariin ja ne vaipuvat siellä lepoon valon ja lämmön vähentyessä. 

Kolme muuta sinisarjaani kasvavat pihan varjoisammassa osassa ja kukinta on niilläkin alkanut mutta ovat kasvupaikan vuoksi kukinnassa hieman jäljessä. Selkeästi huomaa, kuinka valo vaikuttaa...

Laitan myöhemmin pari kuvaa noista muista sinisarjoista, kunhan aukeavat kunnolla :)

Nyt sinisarjan kukinta alkaa

Lämpimässä ja kosteassa sinisarja kukkii parhaiten

Tässä pieni päivitys sinisarjan tämän hetkiseen tilanteeseen.

Viimein saatiin sadetta Hämeeseen.  Kuivaa on ollut koko Suomessa, mutta  sinisarjojen vedensaannista olen kuitenkin pitänyt huolta. Lämpö, kastelu ja lannoitus ovatkin tuottaneet tulosta ja kukinta näyttää onnistuvan.

Ohessa nopeasti,  sateessa, otettu kuva suurimmasta sinisarjastani. Kukinta on alussa ja ruukussa on 6 kukkavanaa. Myös muissa ruukuissa on ainakin 3-5 kukkavanaa tulossa, niistä myöhemmin lisää.

Ihanaa kun sade tuli ja antoi raikkautta niin kasveille kuin meille ihmisillekin. 

Sinisarjahan viihtyy parhaiten lämpimässä, valoisassa ja kosteassa ilmastossa - ja sellainen on Hämeessä juuri tänään 🌦 🌼

(28.7.2021)

Sinisarja vahvistuu ulkona

Lehdet nousevat pystyyn ja nuppujen muodostus alkaa

Kevään ja alkukesän säät ovat vaihdelleet kovin, viileästä jopa todella lämpimiin päiviin. Sinisarjat ovat olleet kuitenkin ulkona toukokuun alusta lähtien. Tänä vuonna en siirtänyt niitä talvehtimiskellaristaan ensin kasvihuoneen suojiin vaan siirsin ne suoraan ulos. Kasvusto näyttää jo hyvältä ja vihreältä.


Sinisarjat ovat puolivarjoisassa paikassa, ryhmässä ja olleet pääasiassa luonnon kastelulla, hieman olen laihaa lannoitevettä tosin jo antanut.

Nyt kesäkuun 14. lehdet ovat nousseet pystyyn ja kellarisäilytyksen vaaleanvihreä lehtien väri on vaihtunut tummemman vihreään. 

Nuppukin nousee jo

Tarkemman tutkailun tuloksena löytyy jo yksi nouseva kukintonuppukin. Nuppu nousee suurimman sinisarjan vihreyden keskeltä. Kuva alla.


Otin kuvan myös kaksi kesää sitten, eli 2019 omaan ruukkuunsa siirtämästäni sinisarjan juurakosta. Tänä vuonna juurakko on nyt selvästi paksuuntunut. Mullan pinnalla hieman näkyvät juuret näyttävät vahvoilta mutta ruukussa on vielä liikaa tilaa. (Sinisarja ei kuki jos ruukku on liian tilava.) Kuva alla.

Seuraan mielenkiinnolla koska tämä yksilö tekee ensimmäisen kukintonsa. Tuskin vielä tänä vuonna, mutta koska itse juurakko on vanha, otettu näistä vanhoista sinisarjoista, saattaa kukintakin yllättää. Ei tiedä, odotellaan.

Seuraavaksi siirrän sinisarjat erilleen, enemmän valoon ja samalla alan kastelemaan ja lannoittamaan niitä enemmän.

Ihania puutarhan kesäpäiviä kaikille  💚

Syyläkaktus (Mammillaria) on kaunis keväällä - kukkiessaan

Syyläkaktus kukkii keväällä (Mammillaria)


Oikea talvehtimispaikka syyläkaktuksille tuntuu nyt löytyneen. Ne kukkivat juuri nyt ihanasti.


Jo muutaman vuoden ajan yksi tai kaksi kaktusastian neljästä syyläkaktuksesta on kukkinut keväällä maalis-huhtikuussa. Tänä keväänä ne kuitenkin yllättivät ja kaikki neljä kukkivat lähes yhtä aikaa.
 
Pienet nuput huomasin maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa ensimmäiset kukat aukesivat.


Nuput ilmestyvät aina ihan yhtäkkiä ja kaunis punainen, rengasmainen kukinta alkaa.

Kukinta on jatkunut nyt pari viikkoa ja jatkuu edelleen. Kuvat on otettu ikkunan ulkopuolelta lasin läpi, en halua kaktuksia nyt yhtään kääntää tai häiritä. Antaa niiden olla vaan nyt ihan rauhassa ja kukkia :)

Syyläkaktus ja hoito:


Yllättävän vähällä hoidolla kaktukset menestyvät jos kasvupaikka osuu oikeaan. 
Ehkä juuri talvehtiminen viileämmässä (eteläikkunalla noin +15°C) mutta valoisassa on kaktuksien kukinnalle tärkeätä.
Vettä en anna talvella kuin "lusikallisen." Vasta kun aurinko alkaa selvästi paistamaan eli noin helmikuun lopulla annan vettä reilummin.  Kasvukaudella sitten joskus (harvoin) ovat saaneet tosi laihaa biolanin kastelulannoitetta.

Kesät ja syksyt


ovat kaktuksille ulkonaolon aikaa. Kaktukset ovat aamupäiväaurinkoisella terassilla ja ne saavat auringon paistetta noin aamusta keskipäivään asti.
Syksyllä kylmien tultua siirrän syyläkaktukset tuolle kuvan alakerran eteläikkunalle. Talven aikana kastelua siis tosi vähän, tuskin lainkaan, keväällä sitten enemmän. 

Nuput ilmestyvät aina ihan yhtäkkiä ja kaunis punainen, rengasmainen kukinta alkaa. Ihana kukinta jatkuu noin 3 - 4 viikkoa :)

Sinisarja, kevät ja kastelu

Nyt koittaa sinisarjojen kastelun aika

Aurinko antaa valoaan, päivä on pidentynyt ja kasvit heräävät. Ikkunallisessa kellarissa talvensa viettäneet sinisarjat ovat heräämässä ja kaipaavat nyt vettä.

Helmikuussa herättelin sinisarjoja laittamalla niiden tyvelle, mullan päälle, suojalunta. Lumi suli hiljalleen noin +5 - +6 asteen lämpöisessä kellarissa ja antoi kosteutta.

Sinisarjojen lehdet ovat jo virkistyneet ja kasvit ovat aika hyväkuntoisia. Kuvan ruukut ovat viettäneet talvensa lähinnä ikkunaa. Näille yksilöille aloitetaan nyt runsaampi kastelu.

Kauempana ikkunasta olleista sinisarjoista leikkaan keltaisiksi menneet lehdet pois ja yritän siirtää niitä lähemmäs ikkunaa. Sinisarja uusiutuu eli lykkää vihreää aika pian kunhan se vaan saa valoa ja vettä. 

Lannoitus keväällä

Valon ja lämmön lisääntyessä voi varovasti alkaa antaman laihaa kastelulannoittetta. Kastella pitää reilusti, ennen kuin sinisarja menee ulos, jottei se läkähdy. Kun kasvi pääsee ulos valoon, lämpimään varjoon tai puolivarjoon se piristyy ja uuden vihreän kasvu alkaa. Lehdet nousevat pian enemmän pystyyn ja kohta voikin aloittaa reilumman lannoituksen.

Nyt on siis valon ja kastelun aika. Kohta sinisarjan voikin siirtää ulos, mutta ensin lämpimään varjoon tai puolivarjoon...

Korallikaktus on kaunis kukkiessaan

Korallikaktus yllätti toisella kukinnalla

On vain kolme kuukautta siitä kun korallikaktus kukki edellisen kerran eli maaliskuussa. Maaliskuun paikkeilla se yleensä aina kukkii.  Nyt se kuitenkin yllätti kukkimalla uudelleen, kesäkuussa, eli kovin pian edellisen kukinnan jälkeen. Kukinta on niin upea ja runsaampi kuin ehkä koskaan. 




Korallikaktus viihtyy amppelissa ja helposti katkeilevat versotkin säilyvät amppelissa katkeilematta. Korallikaktus pitää hajavalosta ja tälle hyvä paikka on löytynyt keittiömme ikkunakulmauksesta. Ikkuna on itäikkuna, jossa kaktus saa valoa lähes keskipäivään saakka. Tämä kaktusamppeli riippuu katosta,on aika korkealla mutta näin alaspäin riippuvat kukat näkyvät paremmin. Kuvasinkin kasvin alhaalta ylöspäin ja kukat näkyvät selvästi.



Kastelin ehkä oikeaan aikaan, en tiedä, mutta koska olin lähdössä viikoksi reissuun niin kastelin kaktusta ennen lähtöäni hieman runsaammin. Tuntui että se halusi vettä - taisi se saada laihaa lannoitustakin... 
Kun palasin kotiin oli kaktus vahvan näköinen, täydessä kukassa ja minä iloinen tästä yllätyksestä. Kukintaa on nyt kestänyt reilun viikon.

Alla olevat kuvat ovat aiemmasta eli maaliskuun kukinnasta



Lumihiutaleen muotoiset, valkoiset kukat tulevat pitkien versojen päihin.



Korallikaktus viihtyy amppelissa ja alaspäin kasvavien versojen päissä olevien kukkien kauneus näkyykin näin kauniisti. Kukkia on aika paljon ja kukat avautuvat toinen toisensa jälkeen. Kukinta kestää reilun viikon mutta on sitäkin näyttävämpi. Kaktus viettää kesät ulkona ja vuoden vaihteen jälkeen, noin maaliskuun aikoihin se useimmiten kukkii.

Sinisarja, syksy ja talvehtiminen / talvetus

Syksyn kylmät yöt harson suojassa


Hassut harson peittämät paketit.  Sinisarjan kukinta on jatkunut pitkään, mutta kukinnot kuihtuvat pikku hiljaa. Pitkät kukkavanat törröttävät harson alta ja jokunen kukka yrittää vielä uhmata viileyttä vastaan.


Alkaa olla syksy. On aika uskoa, että kaikki kasvit eivät talvehdi ulkona. Sinisarja on yksi niistä joiden talvehtiminen onnistuu vain sisätiloissa.

Viime yö oli täällä Päijät-Hämeessä aika viileä. Lämpötila oli noin +1 C astetta. Olin käärinyt sinisarjat yhden kertaiseen harsoon, joka riittää nolla asteeseen asti. Sään mennessä nollaan on nyt viimeistäänaika siirtää sinisarjat sisään ja kellariin.

 
Sinisarja ei kestä pakkasta joten hyvä paikka talvehtimiselle on noin  + 5°C asteinen kellari, autotalli tai varasto. Vielä parempi olisi jos talvehtimispaikka olisi ikkunallinen, tuolloin suuri osa vihreistä lehdistä säilyy ja sinisarjan ulkonäkö kohenee nopeammin keväällä kasvin päästyä ulos.
Kuihtuneet kukkavarret kannattaa antaa olla, kasvi kerää niistä ravintoaineet talteen. Pitkät kukkavarret voi leikata keväällä ja suoraan kompostiin.

Säätila lupaa kylmää. Harson voi laittaa kaksin tai kolmin kerroin, mutta sekään ei kohta enää riitä. Sinisarjat siirtyvät talvilepoon kellariin, keräämään voimaa uutta kautta ja ihanaa kukintaa varten.

Kärhö Princess Kate kukinta

Lyhtytarhakärhö kukkii vielä syksyllä

Princess Kate on ollut puutarhassani muutaman vuoden. Se on kiva ja vähän erikoisempi lisä puutarhaan. Kate on kukkinut joka kesä hieman eri aikoihin, mutta näin syksyiseen ajankohtaan kukinta ei ole koskaan aiemmin osunut.

Tarhalyhtykärhö Princess Kate valko-lila kukka

Princess Katen kukka on kaksivärinen ja kellomainen. Kukan sisäpuoli valkoinen ja ulkopuoli lilanpunainen. Minulla tämä kärhö kasvaa aika varjoisassa paikassa. Kärhö pitää auringosta ja puolivarjosta joten kukinta oli varmasti aikaisempi ja runsaampi jos kasvupaikka olisi valoisampi.

Pidän kärhöistä, mutta aina ne eivät ole menestyneet. Kuitenkin ne, joille olen onnistunut valitsemaan sopivan kasvupaikan ovat menestyneet ja kukkineet runsaasti.

Kuvassa (alla) vielä syksyllä avoterassilla kukkimaan innostunut alppikärhö.


Kärhö vaatii huolenpitoa ja hyvän, ravinteikkaan sekä mieluusti syvämultaisen kasvupaikan. Kärhön tyvi- ja juuristo täytyy myös suojata auringonpaisteelta. Kärhön ympärille ja juurten lähelle onkin hyvä istuttaa muita kasveja. Minulla alppikärhön kaverina kasvaa pensasruusu Hansa. 


Lyhtytarhakärhön Princess Katen kaverina, sen juurella kasvaa ruusu Music Box (kuvassa yllä)

Sinisarja on pörriäiskasvi

Perhoset ja pörriäiset rakastavat sinisarjaa

Sinisarjan kukinta ajoittuu kesän loppupuolelle eli elo- syyskuulle. Tuolloin on vielä paljon erilaisia pörriäisiä ja meden kerääjiä liikkeellä. Jos sää on lämmin ja sinisarjojen ruukut hyvin esillä, niin perhosetkin varmasti löytävät sinisarjojen kukat.


Syyskuun puolessa välissä sinisarjat ovat yleensä vielä täydessä kukassa. 


Seuraan nyt syksyllä ahkerasti yölämpötiloja. Kun yölämpötilat alkavat lähentyä nollaa täytyy sinisarjojen ruukut suojata harsolla, siirtää lasitetulle terassille tai ihan sisätiloihin. Itselläni ei ole lasitettua terassia joten suojaan sinisarjat yöpakkasilta harsolla. Kun lämpötilat laskevat nollaan siirrän kasvit ikkunalliseen kellariin.

Sinisarjan kukinta alkaa

Nuput aukevat kyllä - kun vaan jaksaisi odottaa

Tuntuu aina kestävän ikuisuuden kun odottaa noiden nuppuvarsien nousemista. 
Lannoitusta, kastelua ja sopivasti valoa ja kyllä ne sieltä nousevat.


Ja elokuun alkupuolen vaiheilla kukkien väri jo näkyy pian avautuvista nupuista. (Alla)


Tänä kesänä pidin kolmea sinisarjaruukkuani puolivarjossa ja juuri nämä varjossa olleet kukkivat runsaammin. 
Yksi syy on tietysti kosteus, joka säilyy varjoisammassa paikassa paremmin. Sinisarja tykkää kohtuullisesta kosteudesta. 
Yksi neljästä ruukusta on kuitenkin ollut enemmän auringossa, kastelua se on kuitenkin saanut yhtä paljon kuin varjoisammassa paikassa kasvaneet, joten se nostaa nyt vain pari kukkavartta. 
Auringossa kasvavaa vaan pitäisi yksinkertaisesti kastella enemmän, mutta hyvä näinkin. Olen iloinen kun yleensä kukkivat. Harmittavaa kokemusta on tullut siitäkin etteivät kukkineet lainkaan. 

Mukavaa loppukesää.

Sinisarja - juurakon koko ja hinta

Helsingissä puutarhamessuilla 2016 myytiin hieman suurempia sinisarjojen juurakoita. (kuva alla )


Hinta 25 euroa tuntui paljolta, kun toisaalla pyydettiin 8 euro.  Kun sitten vertailin näiden kahden eri hintaisten juurakoiden kokoa, oli kokoero aika selkeä.

Onhan se niin, että pienen/nuoren juurakon kukintaa saa odottaa monen monta vuotta, mutta isompi saattaa, ruukkuun kotiuduttuaan, tehdä kukat jo muutaman vuoden kuluttua  :)

Olisi todella mukava kuulla teidän kokemuksia sinisarjojenne kukkimisesta. Vaikka itselläni on jo kaikenlaisia kokemuksia näistä kaunokaisista, niin aina on mukava kuulla mitä muille kuuluu. Laittakaa siis kommenttejanne ja vinkkejänne. Kiitos.  :)


Näissä ahtaissa kiviruukuissa sinisarjat tykkäsivät kukkia


Lumikärhö männyn juurella

Lumikärhö - kasvupaikkakokeilu männyn juurella

Vanhaa tekstiä päivitetty 30.9.2020

Kesällä 2013 istutin toisen lumikärhön männyn juurelle.  

Kirjoitan tämän postauksen tästä aiheesta koska kasvupaikka männyn juurella ei ole kärhölle lainkaan omiaan. 
Hyvällä huolenpidolla, kastelulla ja lannoituksella kärhön voi saada tällaisessakin paikassa kasvamaan.

Älä tee niin kuin minä tein, vaan tee niin kuin pyydän tekemään:

Iso mänty vie veden ja istutuskuoppaa on vaikea sen juurelle saada kaivettua kovinkaan syväksi. Menestyäkseen kärhö vaatii ravinteita, syvän mullan (kuopan syvyys 50cm), lisäksi kosteutta ja suojaa juurilleen.
Männyn juurella kasvualusta on melko köyhää, joten lisäsin kuoppaan, männyn juurten lomaan hieman multaa. Kärhön tyvelle ja juuria suojaamaan istutin keijuangervon.


Mitä olisi pitänyt tehdä?

Lumikärhö olisi todennäköisesti pärjännyt männyn juurella JOS;
kasvukuoppa olisi alunperin ollut syvempi, multavampi ja olisin säännöllisesti lannottanut sekä kastellut kasvia. 
Kärhö ei ole kuivan ja karun paikan kasvi, mutta ahkeralla työllä ja hyvällä huolenpidolla sen voisi saada tällaisessakin paikassa menestymään. 
Keijuangervo on paikalla edelleenkin eikä kaipaa ihmeemmin hoitoa.

Yleisesti kärhöjen istutuksesta:

Kärhöjen arka juuristoalue tulisi aina suojata ja hyvä olisi jos juuristoalue pysyisi kosteahkona. Kasvin tyvelle ja juurten lähelle hyviä kasveja ovat muut kärhöt, pensaat ja perennoista esim. kuunlilja tms.

The End  :)
  



Kaunis sinisarja kukkii parhaillaan

Sinisarja yhä kauneimmillaan

Sinisarjat kukkivat ja kukoistavat vielä, vaikka Etelä-Suomessa on ollut jo pari melko viileää yötä. Lämpötila on ollut vain muutaman asteen plussalla.
Sinisarja ei kestä pakkasta, joten toivottavasti plusasteita ja lämpöä riittää vielä.



Suojaan kasvit yöksi parilla kerroksella suojaharsoa, jos sää vielä kylmenee. Sisätiloihin en haluaisi ruukkuja vielä siirtää, enkä usko, että vielä tarvitseekaan. Sinisarja kestää suojattuna lähes nollaa, mutta pakkastahan tämä kaunokainen ei kestä.