Varjolilja (Lilium martagon)

Varjolilja - helppohoitoinen perinnekasvi

Varjolilja - valkoinen

Varjolilja on yksi suosikeistani, kaunis ja helppohoitoinen.

Nyt ensimmäinen valkoinen varjoliljani avasi kiemuraisen kukkavartensa ja näytti kauniit valkoiset kukkansa. Valkoinen varjolilja on punaista harvinaisempi, uusi kukkija ja siksikin nyt erityistä seurantaani "vaativa". 

Valkoinen kukka tuo herkkää valoa puutarhan puolivarjoisiin osiin ja toivonkin tämän valkoisen varjoliljan viihtyvän ja siementävän jotta kasvusto laajenee. Varjoliljahan lisääntyy sekä siemenestä että sivusipuleista.

Yleensä varjolilja kukkii, kasvupaikasta riippuen, kesä-heinäkuussa. Sen vahva ja tomera varsi ei kaipaa tukemista vaikka varsi kertyy korkeutta jopa 100- 120cm:n verran. Myös varjoliljan varsi ja kehämäinen lehtien asento on kaunis ja näyttävä.

Varjolilja -tietoa

Varjolilja tuli Suomeen lääkekasvina, (luostareiden kautta) mahdollisesti jo keskiajalla.

Varjolilja viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Mullan tulisi olla muhevaa, kalkittua ja ravinteikasta.

Varjoliljan sipuli istutetaan noin 10-20cm syvyyteen. Kestää jonkun vuoden (4-5v)  ennenkuin varjolilja kukkii ensi kerran. 

Varjolilja ei kaipaa erityisesti hoitoa, ehkä kastelua kuivina aikoina aurinkoisella paikalla kasvaessaan.

Jos kukinta kuitenkin käy heikoksi kannattaa varjoliljaa lannoittaa ja kastella säännöllisesti ja tarpeen mukaan sen jälkeenkin. Lannoitteeksi käy puutarhan yleislannoitteet.

Varjolilja (roosa)

( Huom! Nämä roosan varjoliljan sivut olen kirjoittanut, ns. vanhalla alustalla. Pahoittelen, jos kuvat ja teksti käyttäytyvät esim.kännykässä huonosti. Yritin, mutten saanut puutteita kokonaan korjatuksi.)

Varjolilja kasvaa edelleenkin, vuodesta 2005 kotipuutarhani lehtomaisessa ja varjoisassa koillisnurkkauksessa. Pähkinäpensaan (Corylys avellana) tyvellä.

Alunperin löysin varjoliljan mukulan/sipulin v.1996 Järvenpäästä eräältä hylätyltä tontilta. Istutin sen "entisen kotimme" multavaan maahan syvälle kuten se oli alkuperäisellä kasvupaikallaankin ollut.

Mukula monistui vuosien aikana uusiksi kasveiksi. Otin näistä yhden sipulin ja istutin sen nykyiselle paikalleen, uuden kotimme puutarhaan.

Roosan värinen varjolilja on siis kasvanut paikallaan vuodesta 2005. Se on menestynyt ja kasvattanut uusia yksilöitä. Kauniita, turbaanin muotoisia kukkia on erityisen ihana käydä puolivarjoisessa puutarhan kolkassa katomassa.  Varjolilja ei yleensä vaadi hoitoa, tätä roosaa en ole koskaan edes lannoittanut. (Tietysti esim. aurinkoinen kasvupaikka vaatii enemmän kastelua.)

Kasvupaikka on lehtipuiden suojassa, pähkinäpensaan (Corylus avellana) tyvellä. Aamuaurinko antaa lempeää valoa ja lämmittää kasvupaikkaa.

Varjolilja on melko hidaskasvuinen, mutta vahva kasvi.

Varjoliljan sipuli kasvaa syvällä mullassa

Liljan sipuli/mukula on vaikea kaivaa ylös. Se kasvaa syvällä mullassa. Se on vahvoilla juurillaan tukevasti kiinni savi/multamaassa.

Tämänkin liljan sipuli vioittui juuristaan hieman kaivaessani sitä ylös maasta. Pelkäsin, ettei se lähde kasvamaan, mutta toisin kuitenkin kävi.  Varjolilja kasvoi ja  vahvistui...

Päätin ottaa tämän hurmaavan vahvan ja kauniin perinnekasvin yhdeksi seurattavista.

Varjoliljoista toinen oli kasvattanut jonkinlaisen litteän "tuplavarren". Mielenkiintoista seurata kehittyykö se normaalisti. Aika vängältä se kyllä näyttää.

Kukinto kehittyy hitaasti. Kesäkuun 26. päivään mennessä kukkavarsi on kuitenkin jo venynyt pituutta ja nuput eriytyneet toisistaan. Nuput eivät ole vielä auenneet.

Varjolilja kukkii kesä-heinäkuussa 

Heinäkuun alussa alkaa kukinta. Varjoliljan kukinta ei kestä pitkään, kukintaa täytyykin käydä ihailemassa joka päivä :)

Kuvan yksilö on varreltaan epämuodostunut. Tuplaantunut varsi tekee myös "tuplakukat". 

Varjolilja kasvaa omassa rauhallisessa nurkkauksessaan. Sitä täytyy käydä tervehtimässä ja ihastelemassa.

Avattuaan nuppunsa on varjolilja kaunis ja näyttävä.

Pidän kovasti näyttävästä varjoliljasta. Se villin niin kaunis ja luonnollinen.  Varjossa, muhevassa maassa kasvaessaan se ei tarvitse mitään, ei vettä, ei ravinteita, vaan pärjää ihan itsekseen.

Rikkaruohoja tosin käyn joskus sen ympäriltä poistamassa.

Varjolilja nupuillaan. Odotan jälleen kovasti kukkien avautumista. Käyn joka päivä liljaa katsomassa sillä kukinta ei kestä kauan, se täytyy ikuistaa kuvin ja sanoin.  :)