Sinisarja, kevät ja kastelu

Nyt koittaa sinisarjojen kastelun aika

Aurinko antaa valoaan, päivä on pidentynyt ja kasvit heräävät. Ikkunallisessa kellarissa talvensa viettäneet sinisarjat ovat heräämässä ja kaipaavat nyt vettä.

Helmikuussa herättelin sinisarjoja laittamalla niiden tyvelle, mullan päälle, suojalunta. Lumi suli hiljalleen noin +5 - +6 asteen lämpöisessä kellarissa ja antoi kosteutta.

Sinisarjojen lehdet ovat jo virkistyneet ja kasvit ovat aika hyväkuntoisia. Kuvan ruukut ovat viettäneet talvensa lähinnä ikkunaa. Näille yksilöille aloitetaan nyt runsaampi kastelu.

Kauempana ikkunasta olleista sinisarjoista leikkaan keltaisiksi menneet lehdet pois ja yritän siirtää niitä lähemmäs ikkunaa. Sinisarja uusiutuu eli lykkää vihreää aika pian kunhan se vaan saa valoa ja vettä. 

Lannoitus keväällä

Valon ja lämmön lisääntyessä voi varovasti alkaa antaman laihaa kastelulannoittetta. Kastella pitää reilusti, ennen kuin sinisarja menee ulos, jottei se läkähdy. Kun kasvi pääsee ulos valoon, lämpimään varjoon tai puolivarjoon se piristyy ja uuden vihreän kasvu alkaa. Lehdet nousevat pian enemmän pystyyn ja kohta voikin aloittaa reilumman lannoituksen.

Nyt on siis valon ja kastelun aika. Kohta sinisarjan voikin siirtää ulos, mutta ensin lämpimään varjoon tai puolivarjoon...

Kiireisen puutarhurin pelastus - helppo puutarha

Puutarhani jäi kiireisen viime kesäni vuoksi hyvin vähälle huomiolle. Nyt etenkin huomasin, kuinka hienoa on, jos puutarha on suunniteltu helpoksi. Helppo puutarha on kiireisen omakotiasujan ja -puutarhurin pelastus, koska se tulee toimeen lähes omillaan. Suurta hoitamista ei tarvita, kunhan nurmikon ajaa säännöllisesti.

Pienet rikkaruohojen alut kitkin alkukesästä, mutta sitten... sitten kasvit olivat oman onnensa nojassa, hyvä kun nurmikko tuli ajettua. Huomasin jälleen kerran miten tärkeää on juuri kesän alussa kitkeä tarkkaan nuo kasvamaan lähteneet rikkaruohot ja niiden juuret etenkin. Näin ne eivät pääse kasvamaan suureksi, eivätkä työntämään vahvoja juuriaan syvälle maahan.
Jos tilaa on, niin ovathan esim. voikukat kauniita ja herkullisia villivihanneksia.

Ikäviä ne ovat siemennysvaiheessa, kun siemeniä kantavat "laskuvarjoilla" varustetut hahtuvat lentelevät joka paikkaan ja valtaavat näin myös parhaimmat kukkapenkit.  :/

"Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa". 

Annan mukavien/siedettävien kasvien kuitenkin kasvaa siellä missä ne hyvin kasvavat, näin saan helpon puutarhan. Lisään samaa lajia näihin paikkoihin, mutta kitken ns. epäsopivat kasvit näiltä alueilta pois tai istutan nämä "väärät lajit" muualle, jos haluan niiden säilyvän.

Monilajiniittykin on kaunis, siellä kasvaa kaikenlaista ja väristä, sulassa sovussa.

Niittykin vaatii hoitoa ja liikalajien kitkentää. Puutarhakarkulaiset, esim. lupiini ja voikukka, pääsevät helposti valtaamaan alueita itselleen.

Tämä oli ylistyspuhe helppohoitoiselle puutarhalle, joka on kiireisen/laiskan puutarhurin pelastus. 

Jos kasvit kasvavat kauniisti niiden luonnollisilla paikoilla ja sopivat näihin paikkoihin antaa niiden olla. Ei toivotut kasvit kannattaa kitkeä pois ja saada näin aikaan vaikka luonnon niitty heinineen ja kukkineen.

Toivottavasti kesällä 2015 ehdin kuitenkin hoitamaan puutarhaani edes hieman enemmän...


Kiinalainen sanonta:
"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää"