Kärhö Princess Kate kukinta

Lyhtytarhakärhö kukkii vielä syksyllä

Princess Kate on ollut puutarhassani muutaman vuoden. Se on kiva ja vähän erikoisempi lisä puutarhaan. Kate on kukkinut joka kesä hieman eri aikoihin, mutta näin syksyiseen ajankohtaan kukinta ei ole koskaan aiemmin osunut.

Tarhalyhtykärhö Princess Kate valko-lila kukka

Princess Katen kukka on kaksivärinen ja kellomainen. Kukan sisäpuoli valkoinen ja ulkopuoli lilanpunainen. Minulla tämä kärhö kasvaa aika varjoisassa paikassa. Kärhö pitää auringosta ja puolivarjosta joten kukinta oli varmasti aikaisempi ja runsaampi jos kasvupaikka olisi valoisampi.

Pidän kärhöistä, mutta aina ne eivät ole menestyneet. Kuitenkin ne, joille olen onnistunut valitsemaan sopivan kasvupaikan ovat menestyneet ja kukkineet runsaasti.

Kuvassa (alla) vielä syksyllä avoterassilla kukkimaan innostunut alppikärhö.


Kärhö vaatii huolenpitoa ja hyvän, ravinteikkaan sekä mieluusti syvämultaisen kasvupaikan. Kärhön tyvi- ja juuristo täytyy myös suojata auringonpaisteelta. Kärhön ympärille ja juurten lähelle onkin hyvä istuttaa muita kasveja. Minulla alppikärhön kaverina kasvaa pensasruusu Hansa. 


Lyhtytarhakärhön Princess Katen kaverina, sen juurella kasvaa ruusu Music Box (kuvassa yllä)

Aitoviini Zilga syksyllä

Sinisiä rypäleitä

Aitoviini Zilgan rypäleet alkavat jo olla kypsiä. Ilman viilentyminen on antanut niille kaivattua makeutta. Kesän aikana viiniköynnös kurotteli puutarhakaarta kohti joten ohjasin sen kaarikehikon päälle. Siinä rypäleet tulevatkin kivasti esiin ja voi ohimennen napsia niitä.

sinisiä viinirypäleitä puutarhakaaressa

Tänä vuonna rypäleitä tuli aiempaa vähemmän ja yksi syy lienee seetten karsinut uusia versoja kovinkaan paljon. Viinikäynnöksen hoidon  yksi  tärkeä seikka on että jos haluaa rypäleitä on sivuversoja poistettava. Eli jätetään päärunko ja siihen vahvimmat sivuversot. Viinikäynnös jaksaa tehdä suurempia ja enemmän rypäleitä jos sivuversot lehtineen eivät vie kasvuvoimaa. Myös lannoitusta viini tarvitsee ja sekin jäi itseltäni. Kastelin vain pari kastelulannoituskertaa joka on vahvalle kasville liian vähän.

Hyvin rypäleitä kuitenkin on tullut. Osa viiniköynnöksestä on löytänyt tiensä omenapuun oksille. Minulla onkin kahta satoa tuottava puu, eli omena/viinirypälepuu :)

                            Aitoviini Zilga kurottaa versonsa omenapuuhun

Alla vielä kuva rypäleistä noin elokuun puolen välin jälkeen. Rypäleet kehittyvät pienistä vihreistä helmistä puna-lila värittymisen kautta tummansinisiksi.

                            


Yllä jonkun vuoden takainen kuva, mutta tällaisia rypäleitä Zilga antaa. Jotkut tekevät näistä hilloa ja sokerilisäyksellä hillosta tulee kuulemma hyvää.  Itse annan rypäleiden kypsyä kunnolla ihan lokakuun puolelle asti. Kerään rypäleitä köynnöksistä sen mitä syömme ja juuri ennen syömistä. Vastakerättyinä ne ovat parhaimmillaan. Hillon tekoa taidan joskus kyllä kokeilla :)


Sinisarja on pörriäiskasvi

Perhoset ja pörriäiset rakastavat sinisarjaa

Sinisarjan kukinta ajoittuu kesän loppupuolelle eli elo- syyskuulle. Tuolloin on vielä paljon erilaisia pörriäisiä ja meden kerääjiä liikkeellä. Jos sää on lämmin ja sinisarjojen ruukut hyvin esillä, niin perhosetkin varmasti löytävät sinisarjojen kukat.


Syyskuun puolessa välissä sinisarjat ovat yleensä vielä täydessä kukassa. 


Seuraan nyt syksyllä ahkerasti yölämpötiloja. Kun yölämpötilat alkavat lähentyä nollaa täytyy sinisarjojen ruukut suojata harsolla, siirtää lasitetulle terassille tai ihan sisätiloihin. Itselläni ei ole lasitettua terassia joten suojaan sinisarjat yöpakkasilta harsolla. Kun lämpötilat laskevat nollaan siirrän kasvit ikkunalliseen kellariin.