Sinisarja ja yllättävä yöpakkanen

Voi, unohdin pakkasharson !

Ensimmäiset yöpakkaset olivat lokakuun puolen välin paikkeilla. Sinisarjat olivat edelleen ulkona pihamaalla ja minä unohdin laittaa niille pakkasharson. Huh!

Kun aamulla heräsin ja huomasin että lämpötila oli -1º C niin pelästyin oikein todella.

Kurkkasin ikkunasta ja näin yhden sinisarjoista lehdet lupsallaan. Se oli pihan kylmimmässä kohdassa ja sanonta "Alavilla mailla hallan vaara" nousi mieleen. Pakkanen oli purrut mutta ei onneksi pahasti.

Helpotuksekseni sinisarja oli noussut entiselleen päivällä, se oli aivan kuin pakkasta ei olisi ollutkaan :)

Suojaan sinisarjat yleensä harsolla etenkin yöksi, jos/kun lämpötila on laskenut 0:n lähelle tai kylmä yö on tiedossa. Huomaan nyt että, ainakin kertaluontoisesti, sinisarja kestää pientä pakkasta. 

Siirrän sinisarjat nyt sisätiloihin. Minulla ne talvehtivat ikkunallisessa kellarissa jossa lämpötila pysyy noin +4 -7º C koko talven. Sinisarjan talvehtimisesta kellarissa voit lukea tästä

Inkalilja kukkii pitkälle syksyyn

 Inkalilja on ihmeellinen, kaunis ja kestävä

Inkaliljalle viileätkin lämpötilat ovat mieluisia, kukinta jatkuu viileydestä huolimatta. Yölämpötilat ovat täällä Päijät - Hämeessä olleet +5 - 9 ºC luokkaa, päivällä hieman yli +10º C astetta.  Inkalilja menestyy ulkona vielä parinkin asteen lämpötiloissa, mutta pakkasesta sekään ei pidä.

Kasvissa on yhä nuppuja ja se kukkii terassilla suurin kukin.  Lannoitin inkaliljaa viimeksi elokuussa jolloin se sai kastelulannoitetta, mutta sen jälkeen se ei ole lannoitusta saanut.

Kastelen joka päivä kohtuullisesti. Inkalilja ei saa kuivua kokonaan. Kohtuullinen kastelu syksyn viileissä säissä on kasveille muutenkin tärkeää. Kasvit kestävät paremmin kylmää kun niiden nestejännitys on kunnossa. 

Se saa olla amppelissaan ulkona niin kauan kuin lämpötila on parikin astetta plussan puolella. Sitten siirrän amppelin sisään, valoisaan ja hieman huoneen lämpötilaa viileämpään huoneeseeen.

Inkaliljan siemenet kypsyvät vasta myöhään syksyllä. Kun siemenkodat ovat kuivuneet ja avautuneet otan niistä pieniä mustia siemeniä ja laitan multaan. Siemeniä peitetään ihan vain vähäisen ja pidetään kosteana.

Kuvassa nuori inkalilja ensimmäisenä vuonnaan. Kasvi on kasvatettu viime syksyn siemenistä. 

Aikuisesta yksilöstä saadut siemenet istutettiin kosteaan multaan. Siemenet itivät kovin hitaasti mutta jo lopputalvesta eli maaliskuun alussa mullasta näkyi nousevan jotain vihreää. 

Siirsin taimet noin 5-7 cm:n kokoisina, toukokuun alussa, kasvuastiassaan ulos terassille (terassi ei ole lasitettu).  Tämä nuori inkalilja on yhä kasvuastiassaan ulkona terassilla, mutta oletettavasti siirtyy sisälle viikon parin sisällä.

Siemenestä kasvatetun inkalinjan kukinta 

Tämä siemenistä kasvatettu inkalilja ei kehittänyt ensimmäisenä vuonna nuppuja.  Toivottavasti nuppuja ja kukkia tulee ensi kesänä.  

( Päivitys  eli lisäys tekstiin tehty 2.11.2021. 

Olen nyt parin viikon ajan siirrellyt inkaliljoja sisätiloihin ja taas ulos terassille sään mukaan. Kun yölämpötila on ollut +5 -9 C º  välillä ovat kasvit olleet myös yön ulkona. 

Joku päivä sitten huomasin että myös nuori inkalilja on tehnyt ensimmäisen nuppunsa.

Jos nuppu aukeaa niin se todennäköisesti aukeaa sisätiloissa sen verran alkaa ulkona olemaan jo viileää. Täytyy kuitenkin muistaa että inkalilja pitää viileästä, liian kuumassa ja aurinkoisessa paikassa se ei menesty.)

Palataan taas kun voin näyttää inkaliljan siemenkotia ja pieniä siemeniä :)

Zilga - mehu ja hillo

Mehua ja hilloa Zilgan rypäleistä

Pihallani kasvaa noin 15 vuotta vanha köynnös aitoviini zilga. Hyvän kesän jäljiltä satoa tuli reilu 4 kiloa. Tein mehua ja hilloa.

Seurasin mielenkiinnolla myös rypäleterttujen lisääntyvää määrää, rypäleiden kokoa ja niiden kypsymistä.

Tänä vuonna köynnös aivan villiintyi kasvamaan.

Terttuja oli tulossa paljon. Olin leikannut köynnöksestä liikoja versoja pois, samoin kuin olin harventanut terttujen määrää versoissa. Rypäleet kasvavat hieman isommiksi kun niitä ei ole liikaa.

Tänä vuonna keräsin poikkeuksellisesti kaikki rypäleet, paitsi niitä joihin en ylettynyt. Zilga nimittäin kiemurtelee omenapuun yläoksissa joten ylimpiä rypäleterttuja on vaikea saada poimittua.

On mukavaa kun pihalla kasvaa iso viinirypäleköynnös, mutta kasvupaikka voisi olla näyttävämpi - esim. pergolassa katolla... tosin taimen istuttaessani en voinut arvata että viinirypäle menestyy näin hyvin Lahden korkeudella.

Noin 4 kg:sta rypäleitä sain laimentamatonta mehua reilun litran ja jäljelle jääneestä hedelmälihasta tuli hilloa noin 500g.

Mehussa ja hillossa on hieman punaviinille vivahtava maku, onhan kyseessä "aitoviini", ainakin nimessä. 

Mehuun laitoin kohtuullisesti sokeria, joten sitä voi käyttää myös ruoan kanssa, ei siis ole liian makeaa.

Hillon kuvittelisin olevan ihanaa paahtoleivällä tai grillatun lihan kanssa - ja se olikin sitä 😋

Rypälemehun ohje on kotikokin ohje jota hieman muuntelin. 

Rypälehillon ohje on myös kotikokin ohje.

Kaunis, kukkiva sinisarja elokuussa

Kukinta-aika on parhaillaan

Sinisarja on rehevä, vihreä ja kukkiessaan todella näyttävä. Rankka syksyinen ja keväinen, raskaiden ruukkujen siirtäminen kellarin ja ulkoilman välillä unohtuu kun katselee sinisarjan kauniita kukintoja. Kukinta on nyt elokuun alussa lähes parhaimmillaan.

Suurimman ruukun kuusi pitkää kukkavanaa, ei mahdu kaikki kuvaan... 

Suurimman osan päivää sijaitseva sinisarja lähti kasvattamaan kukkavanoja ollessaan omenapuiden katveessa, puolivarjoisassa paikassa. Se keräsi siellä kosteutta, sai ravinteita ja lämmin kesäsääkin oli oikein suotuisa sinisarjalle, kukkavanat kasvoivat... 

Siirsin sinisarjan ulkoportaiden päähän aurinkoiselle paikalle ja jatkoin kastelua, etenkin tuon kuivan ja sateettoman kelin aikaan. Kukinta on nyt alkanut ja sinisarjahan kukkii ihan lokakuulle asti.

Lannoitusta voi tosin alkaa jo vähentämään, mutta ruukuissa kasvavien ja kellariin siirrettävien sinisarjojen lannoituksen kanssa on hieman toisin kuin ulos puutarhaan talveksi jäävien kasvien kanssa, eli ei ole niin tarkkaa.

Kylmien tullen sinisarjat siirretään kellariin ja ne vaipuvat siellä lepoon valon ja lämmön vähentyessä. 

Kolme muuta sinisarjaani kasvavat pihan varjoisammassa osassa ja kukinta on niilläkin alkanut mutta ovat kasvupaikan vuoksi kukinnassa hieman jäljessä. Selkeästi huomaa, kuinka valo vaikuttaa...

Laitan myöhemmin pari kuvaa noista muista sinisarjoista, kunhan aukeavat kunnolla :)

Nyt sinisarjan kukinta alkaa

Lämpimässä ja kosteassa sinisarja kukkii parhaiten

Tässä pieni päivitys sinisarjan tämän hetkiseen tilanteeseen.

Viimein saatiin sadetta Hämeeseen.  Kuivaa on ollut koko Suomessa, mutta  sinisarjojen vedensaannista olen kuitenkin pitänyt huolta. Lämpö, kastelu ja lannoitus ovatkin tuottaneet tulosta ja kukinta näyttää onnistuvan.

Ohessa nopeasti,  sateessa, otettu kuva suurimmasta sinisarjastani. Kukinta on alussa ja ruukussa on 6 kukkavanaa. Myös muissa ruukuissa on ainakin 3-5 kukkavanaa tulossa, niistä myöhemmin lisää.

Ihanaa kun sade tuli ja antoi raikkautta niin kasveille kuin meille ihmisillekin. 

Sinisarjahan viihtyy parhaiten lämpimässä, valoisassa ja kosteassa ilmastossa - ja sellainen on Hämeessä juuri tänään 🌦 🌼

(28.7.2021)

Sinisarjan kukinta ja sen aika

Kukinta alkaa pian

Ihan vain pikainen kuva kun ensimmäinen pitkän kukkavarren päässä oleva nuppu halkaisi tänään suojalehtensä. 

Pienet nuput ovat kuin "sardiinit purkissa". Ne työntyvät esiin ja kohta, toivottavasti, on  kauniita sinisiä kukkia ilonani yllin kyllin.  Seuraan tilannetta... :)

Nyt on sinisarjojen toivekesä

 Sinisarjat viihtyvät kosteassa lämmössä

Tämä kesä on ollut lämmin, päivälämpötilat ovat olleet jo viikkoja +30º C hujakoilla ja niin kutsuttuja trooppisia öitäkin on ollut useita. Sinisarjoille nämä ovat parhaita aikoja. 

Vaikka sinisarja pärjää viileämmässäkin säässä, niin lämpö ja kosteus vaikuttavat kuitenkin positiivisesti juuri kukintaan. Suurin sinisarjoistani nostaa jo kahta pitkää kukkavanaa ja ainakin kolme kukkavartta on vielä tulossa lehtien seasta.

Sinisarjat ovat olleet ulkona puolivarjossa ja melko runsaalla kastelulla. Lehtiä ja uutta vihreyttä on tullut lisää. Kastelu ja lannoitus jatkuvat edelleen jotta kasvit jaksavat kukkia.

Yläkuva. Lohkaisin pari vuotta sitten isommasta, vanhasta sinisarjasta yhden juurakon ja istutin sen saviruukkuun, halusin nähdä kuinka pian ja koska se kukkisi.

Nyt toisena vuonna se työntää esiin ensimmäistä kukkavarttaan. Toivottavasti se kukkii pian - ja pitkään :)

Ja yllä tilanne elokuun alkupuolelta. Kukinnosta tuli suuri, kaunis ja täydellinen :)

Varjolilja valkoinen - Lilium martagon (white)

 Valkoinen varjolilja kukkii nyt kesäkuussa

Nyt ensimmäisen valkoisen varjoliljani avattua kiemuraisen kukkavartensa kauniit valkoiset kukat, päätin päivittää varjolilja-sivua.

Varjolilja on yksi suosikeistani, kaunis ja helppohoitoinen perinnekasvi.

Valkoinen varjolilja on hieman roosaa harvinaisempi ja siksikin nyt silmäteräni. Toivottavasti tämä valkoinenkin kasvaa ja leviää :)

Lue päivitys varjoliljan sivulta, ole hyvä  :)

Pionit, Yellow Crown ja Coral Charm

Hieman erikoisemmat pionit

"Yellow Crown"

Ostin muutama vuosi sitten "Yellow Crown" nimisen keltaisen pionin Pionien Kodista, Taivassalosta. "Yellow Crownia" oli myynnissä vain pari kappaletta ja ostamani yksilö oli aika pieni. Halusin sen kuitenkin, olihan se erikoinen.

Kukkapenkkiin istutettu pioni vahvistui hitaasti. Huomasi että pionilla kestää tottua uuteen kasvupaikkaansa. Annoin sen olla rauhassa, lisäsin multaa mutten liikaa, koska pionin mukula ei halua joutua kovin syvälle. Lannoitin seuraavana vuonna varovasti ja uusia lehtiä tuli muutama.

Parin vuoden päästä "Yellow Crown"  teki yhden pienehkön, kauniin keltaisen kukan, kuten myös seuraavana vuonna. Suhteessa kasvin lehtien määrään näytti auennut kukka suurelta ja raskaalta.

Neljäntenä vuonna, tänä keväänä, pionin noustessa mullasta, havaitsin heti, että alku oli erilainen. Luulin jopa että kasvi ei ollut se sama... En ollut nähnyt sitä tuollaisena, vahvana. Lehtiä tuli paljon, kukkanuppu kehittyi ja siitä muodostui pyöreä ja vahva.

Kun kukka aukeni, se oli kaunis, iso ja raskas. Jotta kuvan sai otettua piti kukkaa kohottaa ja tukea kädellä. Kuvassa käteni vaikuttaa pieneltä, eikä se oikeasti ole pieni :D

Myöhemmin kuulin, että Yellow Crown on yksi kauneimpia pioneja, eikä se tee koskaan paria kukkaa enempää, tämä on tyypillistä Yellow Crown -pionille. Olen onnellinen, että se kasvaa minun kukkapenkissäni ja tekee nuo kauniit kukat :)

"Coral Charm"

"Coral Charm" on ostettu myös Pionien Kodista.  Pionien Koti - taimisto on Suomessa ainoa laatuaan joka kasvattaa myös itse pioneja.

Korallin värinen "Coral Crarm" asettui heti paikalleen kukkapenkkiin ja kukki ensimmäisen kerran muistaakseni jo heti seuraavana vuonna. Tällainen kotiutuminen on pioneille harvinaista, mutta tämä näytti pitävän uudesta kodistaan :)

"Coral Charm" on auettuaan korallin värinen.  Myöhemmin, kukan vanhetessa, sen väri hieman haalenee. 

Tämä pioni on muuten myös sivusta/takaa kaunis. Terälehdet ovat kuin paperia ja valo kuultaa hieman niiden lävitse. Pidän myös tästä pionista kovasti, se on eksoottinen ja poikkeaa edukseen muista pioneista :)

Sinisarja vahvistuu ulkona

Lehdet nousevat pystyyn ja nuppujen muodostus alkaa

Kevään ja alkukesän säät ovat vaihdelleet kovin, viileästä jopa todella lämpimiin päiviin. Sinisarjat ovat olleet kuitenkin ulkona toukokuun alusta lähtien. Tänä vuonna en siirtänyt niitä talvehtimiskellaristaan ensin kasvihuoneen suojiin vaan siirsin ne suoraan ulos. Kasvusto näyttää jo hyvältä ja vihreältä.

Sinisarjat ovat puolivarjoisassa paikassa, ryhmässä ja olleet pääasiassa luonnon kastelulla, hieman olen laihaa lannoitevettä tosin jo antanut.

Nyt kesäkuun 14. lehdet ovat nousseet pystyyn ja kellarisäilytyksen vaaleanvihreä lehtien väri on vaihtunut tummemman vihreään. 

Nuppukin nousee jo

Tarkemman tutkailun tuloksena löytyy jo yksi nouseva kukintonuppukin. Nuppu nousee suurimman sinisarjan vihreyden keskeltä. Kuva alla.

Otin kuvan myös kaksi kesää sitten, eli 2019 omaan ruukkuunsa siirtämästäni sinisarjan juurakosta. Tänä vuonna juurakko on nyt selvästi paksuuntunut. Mullan pinnalla hieman näkyvät juuret näyttävät vahvoilta mutta ruukussa on vielä liikaa tilaa. (Sinisarja ei kuki jos ruukku on liian tilava.) Kuva alla.

Seuraan mielenkiinnolla koska tämä yksilö tekee ensimmäisen kukintonsa. Tuskin vielä tänä vuonna, mutta koska itse juurakko on vanha, otettu näistä vanhoista sinisarjoista, saattaa kukintakin yllättää. Ei tiedä, odotellaan.

Seuraavaksi siirrän sinisarjat erilleen, enemmän valoon ja samalla alan kastelemaan ja lannoittamaan niitä enemmän.

Ihania puutarhan kesäpäiviä kaikille  💚

Inkalilja lähtee myös siemenestä

Inkaliljan siemenkasvatus - kokeiltu on :)

Otin syksyllä inkaliljan siemenkodista pieniä mustia siemeniä. Laitoin siemeniä, ihan vaan kokeeksi, syklaamin taimien kanssa samaan astiaan.

Astian sijoitin hieman viileämmän huoneen ( +17 ºC) valoisaan nurkkaukseen. Mullan pidin hiukan kosteana koko talven. Keväällä, maaliskuun alussa, huomasin että purkissa näkyi uusia vihreitä taimen alkuja. Inkaliljan siemenet olivat itäneet !

Inkaliljan taimet nousivat, vieressä myös syklaamin taimia.

Inkaliljan taimenten ollessa noin 7 cm:n korkuisia siirsin ne astiassaan ulos terassille. Terassin varjoisassa ja lämpimässä nurkkauksessa, toukokuun alkuviikolta lähtien, taimet kasvavat ja vahvistuvat ulkona.

Siitä asti nuo ovat ulkona olleet ja hyvin ovat selviytyneet vaikka terassi ei ole lasitettu. Inkalilja, kuten myös syklaami, kestävät viileää aika hyvin, kunhan muistaa kastella (kastelu lisää kasvin viileän/kylmänsietokykyä =parantaa nestejännitystä).

Yläkuva on kesäkuun lopulta. Inkaliljan taimet voisi jo siirtää omaan astiaansa, mutta minä annan niiden olla tuossa. Siirrän ne myöhemmin emokasvin kanssa samaan purkkiin tai omaansa, katsotaan.

Alakuvassa inkaliljan emokasvi - harvennuksen läpikäyneenä

Tämän amppelissa olevan inkaliljan "emokasvin" ostin siis huhtikuussa 2018. Hyvin se on joka vuosi keväällä, talven osakuihtumisen jälkeen, vihertynyt, noussut ja lähtenyt kukkimaan.

Syksyllä 2020 kaivoin kuitenkin juurakot ylös. Poistin kuivuneet ja istutin loput väljästi takaisin alkuperäiseen amppeliastiaan.

Heinäkuun alussa emokasvi kukkii jälleen. Juurakoiden vähyyden vuoksi kukkien määrä on vähäisempi. Inkalilja vaatii aika paljonlannoitusta ja kastelua, jotta se jaksaa kukkia. Kaunis se on, vielä neljän vuoden jälkeenkin.

Enemmän inkaliljasta kuvien kera tästä

Vanhojen juurakoiden poiston myötä inkalilja on amppelissaan kuin "kevennetty" versio alkuperäisestä. Uutta vihreää työntyy mullasta kuitenkin koko ajan. Kuinkahanmonta vuotta tämä vielä jaksaa.... olen kuullut että inkalilja voi hyvällä hoidolla menestyä jopa reilun kymmenenkin vuotta. Toivottavasti osaa tätä hoitaa jotta se  jaksaa kasvaa ja kukkia :) 

Syyläkaktus (Mammillaria) on kaunis keväällä - kukkiessaan

Syyläkaktus kukkii keväällä (Mammillaria)

Oikea talvehtimispaikka syyläkaktuksille tuntuu nyt löytyneen. Ne kukkivat juuri nyt ihanasti.

Jo muutaman vuoden ajan yksi tai kaksi kaktusastian neljästä syyläkaktuksesta on kukkinut keväällä maalis-huhtikuussa. Tänä keväänä ne kuitenkin yllättivät ja kaikki neljä kukkivat lähes yhtä aikaa.

 

Pienet nuput huomasin maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa ensimmäiset kukat aukesivat.

Nuput ilmestyvät aina ihan yhtäkkiä ja kaunis punainen, rengasmainen kukinta alkaa.

Kukinta on jatkunut nyt pari viikkoa ja jatkuu edelleen. Kuvat on otettu ikkunan ulkopuolelta lasin läpi, en halua kaktuksia nyt yhtään kääntää tai häiritä. Antaa niiden olla vaan nyt ihan rauhassa ja kukkia :)

Syyläkaktus ja hoito:

Yllättävän vähällä hoidolla kaktukset menestyvät jos kasvupaikka osuu oikeaan. 

Ehkä juuri talvehtiminen viileämmässä (eteläikkunalla noin +15°C) mutta valoisassa on kaktuksien kukinnalle tärkeätä.

Vettä en anna talvella kuin "lusikallisen." Vasta kun aurinko alkaa selvästi paistamaan eli noin helmikuun lopulla annan vettä reilummin.  Kasvukaudella sitten joskus (harvoin) ovat saaneet tosi laihaa biolanin kastelulannoitetta.

Kesät ja syksyt

ovat kaktuksille ulkonaolon aikaa. Kaktukset ovat aamupäiväaurinkoisella terassilla ja ne saavat auringon paistetta noin aamusta keskipäivään asti.

Syksyllä kylmien tultua siirrän syyläkaktukset tuolle kuvan alakerran eteläikkunalle. Talven aikana kastelua siis tosi vähän, tuskin lainkaan, keväällä sitten enemmän. 

Nuput ilmestyvät aina ihan yhtäkkiä ja kaunis punainen, rengasmainen kukinta alkaa. Ihana kukinta jatkuu noin 3 - 4 viikkoa :)

Herne ja idut kasvavat keittiön ikkuna-amppelissa

Ikkuna-amppelista ruokapöytään

Pääsiäisestä on selvitty ja herkut on syöty, nyt on aika viljelyyn ja kasvatukseen.

Rakastan ituja ja käytänkin niitä mm. leivän päälle ja lisukkeeksi salaattiin. Nyt siis suoraan amppelista :)

Innostuin kasvattamaan ituja, tällä kertaa keittiön ikkunan amppelissa. Itäikkuna ja amppeli ovat erinomainen yhdistelmä kasvattaa nopeasti ituja ja yrttejä ruoanlaittoon.

Keittiön ikkuna-amppelissa kasvatetut idut ovat lähellä ja siitä on helppo napsaista käyttöön, suoraan leivälle tai salaattiin.

Lisäksi uusien siementen istuttaminen ja purkkien vaihtaminen kasvuston uusimiseksi onhelppoa.

Muovimukit avuksi

Kuvan amppelin sinkkiastioihin laitoin sisään pohjistaan rei' itetyt muovimukit. Mukeissa on oikein kosteaa multaa, kuivaherneet laitoin suoraan mullan pintaan. Kuvassa kasvusto on reilun viikon ikäinen, eli nopeasti nousivat. 

Sanotaan että herneitä olisi hyvä liottaa vedessä vuorokausi ennen multaan laittoa, mutta minä en noita liottanut. Herneet itivät kuitenkin jo kolmessä päivässä. 

Itäikkuna on erinomainen itujen kasvatukseen

Itäikkuna on ideaali juuri nopeasti käyttöön menevien yrttien ja itujen kasvattamiseen. Aamupäivän valossa siemenet itävät ja alut kasvavat nopeasti, eikä paikka ole liian kuuma. 

Ikkuna-amppelissa olen keväällä kasvattanut myös mm. minttua, sitruunamelissaa ja basilikaa. Amppeli on kivan näköinen ikkunassa ja ottanut meillä paikkansa ruoanlaittohyödykkeenä.

Ihanaa kevättä ja vihreyttä kaikille :)

Pääsiäistiput rainruohopolulla

Rainruoho ja pääsiäistiput

Hauska idea, jota piti tietysti kokeilla. Tiput tallustelevat hiekkapolkua pitkin halki rainruohon. Lapset tykkäävät tästä :)

Kuvanottohetkellä rainruoho oli noin 3-4cm:n korkuista. Rainruoho kuitenkin nousee tuosta ja ruohoa saa varmasti leikata etteivät tiput katoa ruohoon.

Koristeitakin voi olla enemmän, mutta rainruohon ollessa vielä näin matalaa ajattelin että niukat koristeet saavat aluksi riittää.

Vähän erilainen rainruoho, joka hauskuuttaa :)

Hyvää ja iloista pääsiäisen aikaa!

Koska on pääsiäinen - tehdään pääsiäisasetelma

Nopea ja helppo pääsiäisasetelma

Asetelmia olen tehnyt, helppoja ja vähän vaativimpiakin... Vaikeatahan tekeminen ei ole, vain hieman mielikuvitusta, sommittelua ja sorminäppäryyttä.

Tällä kertaa tarkoitukseni onkin näyttää kuinka pääsiäisasetelmankin voi tehdä helposti.

Juttu lähti siitä, kun ystäväni halusi itse tehdä asetelman mutta ei uskonut että osaisi tehdä sellaisen. Halusin näyttää kuinka helppo ja nopea pääsiäisasetelma syntyy.  Asetelman voi tosin tehdä monella tapaa, mutta tämä nyt on kuitenkin oikeasti helppo. Eli...

Ostin kaupasta kaksi ruukkukrysanteemia ja yhden tulilatvan. Aiemmin ostettuja pääsiäiskoristeita ynnä muita tarvikkeita löytyi keittiön kaapista - sitä ja tätä. Eiköhän näistä jotain synny, aattelin ja kävin toimeen.

Nopea pääsiäisasetelma syntyi noista yläkuvan tarvikkeista. Varastosta löytämäni istutusastia oli juuri sopivan korkuinen krysanteemi - ja tulilatva-ruukuille. Astian sisällä on sinkkinen, vedenpitävä sisäastia.

Kastelin ensin kasvit hyvin ja asetin sitten krysanteemit ja tulilatvan ruukuineen ihan vain astian pohjalle, sopivasti lähekkäin. 

Yleensä otan muoviruukut pois ja istutan kasvit istutusastiaan ja multaan ilman ruukkuja, mutta tällä kertaa kyseessä oli nopea ja helppo asetelma.

Sijoittelin krysanteemit taakse ja pieni tulilatva eteen. Kasvien lehdet peittävät astian pohjan näkymisen. Astian pohja näkyi kulmasta ikävästi joten taitoin yhden nätin, sopivan kokoisen lehden flamingonkukastani. Lisäsin koristeita, höyheniä, lahjanarua ja pääsiäistipuja  🐥🐤

Asetelman tekoon meni noin 15min. Tärkeää on, että kasveja on helppo kastella, eikä vesi vuoda kasteltaessa ulos. Tämä pääsiäisasetelma on myös nopea purkaa, sitä voi muunnella ja kasveja voi vaihtaa jos niin haluaa.

Ja miten kävi... Asetelman nähtyään ystäväni katseli silmät pyöreänä ja kävi mietteliääksi. Sanoi asetelman olevan kaunis, mutta hän näytti kuitenkin jotenkin pettyneeltä...  Sanoi "Ai noin helppo, enköhän minäkin tuon osaa." :)

Hyvää ja helppoa pääsiäistä kaikille!

Sinisarja, kevät ja kastelu

Nyt koittaa sinisarjojen kastelun aika

Aurinko antaa valoaan, päivä on pidentynyt ja kasvit heräävät. Ikkunallisessa kellarissa talvensa viettäneet sinisarjat ovat heräämässä ja kaipaavat nyt vettä.

Helmikuussa herättelin sinisarjoja laittamalla niiden tyvelle, mullan päälle, suojalunta. Lumi suli hiljalleen noin +5 - +6 asteen lämpöisessä kellarissa ja antoi kosteutta.

Sinisarjojen lehdet ovat jo virkistyneet ja kasvit ovat aika hyväkuntoisia. Kuvan ruukut ovat viettäneet talvensa lähinnä ikkunaa. Näille yksilöille aloitetaan nyt runsaampi kastelu.

Kauempana ikkunasta olleista sinisarjoista leikkaan keltaisiksi menneet lehdet pois ja yritän siirtää niitä lähemmäs ikkunaa. Sinisarja uusiutuu eli lykkää vihreää aika pian kunhan se vaan saa valoa ja vettä. 

Lannoitus keväällä

Valon ja lämmön lisääntyessä voi varovasti alkaa antaman laihaa kastelulannoittetta. Kastella pitää reilusti, ennen kuin sinisarja menee ulos, jottei se läkähdy. Kun kasvi pääsee ulos valoon, lämpimään varjoon tai puolivarjoon se piristyy ja uuden vihreän kasvu alkaa. Lehdet nousevat pian enemmän pystyyn ja kohta voikin aloittaa reilumman lannoituksen.

Nyt on siis valon ja kastelun aika. Kohta sinisarjan voikin siirtää ulos, mutta ensin lämpimään varjoon tai puolivarjoon...

Korallikaktus on kaunis kukkiessaan

Korallikaktus yllätti toisella kukinnalla

On vain kolme kuukautta siitä kun korallikaktus kukki edellisen kerran eli maaliskuussa. Maaliskuun paikkeilla se yleensä aina kukkii.  Nyt se kuitenkin yllätti kukkimalla uudelleen, kesäkuussa, eli kovin pian edellisen kukinnan jälkeen. Kukinta on niin upea ja runsaampi kuin ehkä koskaan. 

Korallikaktus viihtyy amppelissa ja helposti katkeilevat versotkin säilyvät amppelissa katkeilematta. Korallikaktus pitää hajavalosta ja tälle hyvä paikka on löytynyt keittiömme ikkunakulmauksesta. Ikkuna on itäikkuna, jossa kaktus saa valoa lähes keskipäivään saakka. Tämä kaktusamppeli riippuu katosta,on aika korkealla mutta näin alaspäin riippuvat kukat näkyvät paremmin. Kuvasinkin kasvin alhaalta ylöspäin ja kukat näkyvät selvästi.

Kastelin ehkä oikeaan aikaan, en tiedä, mutta koska olin lähdössä viikoksi reissuun niin kastelin kaktusta ennen lähtöäni hieman runsaammin. Tuntui että se halusi vettä - taisi se saada laihaa lannoitustakin... 

Kun palasin kotiin oli kaktus vahvan näköinen, täydessä kukassa ja minä iloinen tästä yllätyksestä. Kukintaa on nyt kestänyt reilun viikon.

Alla olevat kuvat ovat aiemmasta eli maaliskuun kukinnasta

Lumihiutaleen muotoiset, valkoiset kukat tulevat pitkien versojen päihin.

Korallikaktus viihtyy amppelissa ja alaspäin kasvavien versojen päissä olevien kukkien kauneus näkyykin näin kauniisti. Kukkia on aika paljon ja kukat avautuvat toinen toisensa jälkeen. Kukinta kestää reilun viikon mutta on sitäkin näyttävämpi. Kaktus viettää kesät ulkona ja vuoden vaihteen jälkeen, noin maaliskuun aikoihin se useimmiten kukkii.

Sinisarja kiittää hoitajaansa

Haaveet kukinnasta heräävät

Kohta on taas se aika, kun toiveet ja haaveet ihanasti kukkivista ruukkukasveista heräävät.

Olen näistä sinisarjoista niin tykästynyt että piti kurkata oman blogin vanhoja kuvia. Löysin arkistoista kuvan jossa taivasta kohden kurkottavat sinisarjat kurkottavatkin minua kohti <3

Sinisarja palkitsee hoitajansa kukinnallaan

Sinisarja on oikeastaan aika helppohoitonen kasvi, kasvaahan se lauhkealla vyöhykkeellä luonnossa rikkaruohon lailla rehevänä, runsaasti kukkien ja täysin hoitoa vailla.

Pihallakin kasvi on helppo, kunhan jaksaa kastella, lannoittaa, antaa lämpöä ja valoa.

Sinisarjan hoidon haaste onkin talvetus eli se talvipaikka. Joku kysyikin; Kestääkö sinisarja pakkasta? 

Vastaus on: Sinisarja ei kestä pakkasta, viileää kyllä. Noin 0 - +1 C astetta alkaa kuitenkin olla kestävyyden rajoilla. Harso suojana auttaa hieman. Alla kuva viime syksyn paketista :)

Talvetus  (kertausta ;)

vaatii plusasteisen kellarin, mieluusti ikkunallisen. Ikkunallisessa kellarissa voikin kastelua aloittaa vähin erin tammikuun lopulta lähtien.

Talvetukseen käy pimeäkin kellari, mutta kostea se ei saisi olla, eikä myöskään kovin lämmin.. Eli kuiva kellari, asteet +3 -7 C astetta. Pimeässä kellarissa eikä oikeastaan yhtään kastelua (ettei juurakko mätäne) ennen kuin kasvi alkaa saada valoa.

Kun ulkolämpötila alkaa olla reilut  +5- 10 C astetta, voi kasvin ruukkuineen nostaa ulos suojaisaan lämpimään paikkaan.

Muista myös kastella kasvi ennen ulos vientiä. Ulkoilua sitten sään mukaan, aluksi pienissä aika-annoksissa suoraa aurinkoa aluksi välttäen. Sinisarja virkistyy ja kehittää uutta kasvua aika pian - ellei sitten jotain ole pielessä...

Alakuvassa alkukesällä 2020 kuvattuna edellisen kesän sinisarjaistutus. Eli isosta ruukusta erotettu sipuli/juurakko yksin isohkossa ruukussa. Kauniisti se lähti keväällä vihertymään ja on terveen näköinen. Kukintaa saa kyllä, noin suuressa ruukussa kasvavaan sinisarjaa vielä odottaa. Tässäkin taas kokeilen - kauanko ensimmäiseen kukintaan menee aikaa :)

Näillä keinoin olen selvinnyt sinisarjojen kanssa jo reilun 20 vuotta :)