Korallikaktus on kaunis kukkiessaan

Korallikaktus yllätti toisella kukinnalla

On vain kolme kuukautta siitä kun korallikaktus kukki edellisen kerran eli maaliskuussa. Maaliskuun paikkeilla se yleensä aina kukkii.  Nyt se kuitenkin yllätti kukkimalla uudelleen, kesäkuussa, eli kovin pian edellisen kukinnan jälkeen. Kukinta on niin upea ja runsaampi kuin ehkä koskaan. 




Korallikaktus viihtyy amppelissa ja helposti katkeilevat versotkin säilyvät amppelissa katkeilematta. Korallikaktus pitää hajavalosta ja tälle hyvä paikka on löytynyt keittiömme ikkunakulmauksesta. Ikkuna on itäikkuna, jossa kaktus saa valoa lähes keskipäivään saakka. Tämä kaktusamppeli riippuu katosta,on aika korkealla mutta näin alaspäin riippuvat kukat näkyvät paremmin. Kuvasinkin kasvin alhaalta ylöspäin ja kukat näkyvät selvästi.



Kastelin ehkä oikeaan aikaan, en tiedä, mutta koska olin lähdössä viikoksi reissuun niin kastelin kaktusta ennen lähtöäni hieman runsaammin. Tuntui että se halusi vettä - taisi se saada laihaa lannoitustakin... 
Kun palasin kotiin oli kaktus vahvan näköinen, täydessä kukassa ja minä iloinen tästä yllätyksestä. Kukintaa on nyt kestänyt reilun viikon.

Alla olevat kuvat ovat aiemmasta eli maaliskuun kukinnasta



Lumihiutaleen muotoiset, valkoiset kukat tulevat pitkien versojen päihin.



Korallikaktus viihtyy amppelissa ja alaspäin kasvavien versojen päissä olevien kukkien kauneus näkyykin näin kauniisti. Kukkia on aika paljon ja kukat avautuvat toinen toisensa jälkeen. Kukinta kestää reilun viikon mutta on sitäkin näyttävämpi. Kaktus viettää kesät ulkona ja vuoden vaihteen jälkeen, noin maaliskuun aikoihin se useimmiten kukkii.

Sinisarja kiittää hoitajaansa

Haaveet kukinnasta heräävät

Kohta on taas se aika, kun toiveet ja haaveet ihanasti kukkivista ruukkukasveista heräävät.

Olen näistä sinisarjoista niin tykästynyt että piti kurkata oman blogin vanhoja kuvia. Löysin arkistoista kuvan jossa taivasta kohden kurkottavat sinisarjat kurkottavatkin minua kohti <3

Sinisarja palkitsee hoitajansa kukinnallaan

Sinisarja on oikeastaan aika helppohoitonen kasvi, kasvaahan se lauhkealla vyöhykkeellä luonnossa rikkaruohon lailla rehevänä, runsaasti kukkien ja täysin hoitoa vailla.

Pihallakin kasvi on helppo, kunhan jaksaa kastella, lannoittaa, antaa lämpöä ja valoa.

Sinisarjan hoidon haaste onkin talvetus eli se talvipaikka. Joku kysyikin; Kestääkö sinisarja pakkasta? 

Vastaus on: Sinisarja ei kestä pakkasta, viileää kyllä. Noin 0 - +1 C astetta alkaa kuitenkin olla kestävyyden rajoilla. Harso suojana auttaa hieman. Alla kuva viime syksyn paketista :)

Talvetus  (kertausta ;)

vaatii plusasteisen kellarin, mieluusti ikkunallisen. Ikkunallisessa kellarissa voikin kastelua aloittaa vähin erin tammikuun lopulta lähtien.

Talvetukseen käy pimeäkin kellari, mutta kostea se ei saisi olla, eikä myöskään kovin lämmin.. Eli kuiva kellari, asteet +3 -7 C astetta. Pimeässä kellarissa eikä oikeastaan yhtään kastelua (ettei juurakko mätäne) ennen kuin kasvi alkaa saada valoa.

Kun ulkolämpötila alkaa olla reilut  +5- 10 C astetta, voi kasvin ruukkuineen nostaa ulos suojaisaan lämpimään paikkaan.

Muista myös kastella kasvi ennen ulos vientiä. Ulkoilua sitten sään mukaan, aluksi pienissä aika-annoksissa suoraa aurinkoa aluksi välttäen. Sinisarja virkistyy ja kehittää uutta kasvua aika pian - ellei sitten jotain ole pielessä...

Alakuvassa alkukesällä 2020 kuvattuna edellisen kesän sinisarjaistutus. Eli isosta ruukusta erotettu sipuli/juurakko yksin isohkossa ruukussa. Kauniisti se lähti keväällä vihertymään ja on terveen näköinen. Kukintaa saa kyllä, noin suuressa ruukussa kasvavaan sinisarjaa vielä odottaa. Tässäkin taas kokeilen - kauanko ensimmäiseen kukintaan menee aikaa :)


Näillä keinoin olen selvinnyt sinisarjojen kanssa jo reilun 20 vuotta :)