Joulu- vai marraskuunkaktus, vai kumpikin?
Muutama vuosi sitten keksin sulloa joulu- ja marraskuunkaktuksen samaan ruukkuun. Ne viihtyvätkin hyvin yhdessä. Näiden kaktusten kukinta-aika osuu melko samoihin aikoihin ja ovat kivan näköisiäkin yhdessä.
Puutarhablogi. Keskipisteenä sinisarja, sen hoito, kukinta, kasvupaikka, talvetus. Blogi syntyi kun halusin tietää enemmän sinisarjasta. Näillä kokeiluilla ja ohjeilla olen saanut omat sinisarjani kukkimaan. Muita seurattavia kasvejani; Aitoviini Zilga, inkalilja, varjolilja, lumikärhö ja jotain risiinistäkin. Tervetuloa tutustumaan :)
Muutama vuosi sitten keksin sulloa joulu- ja marraskuunkaktuksen samaan ruukkuun. Ne viihtyvätkin hyvin yhdessä. Näiden kaktusten kukinta-aika osuu melko samoihin aikoihin ja ovat kivan näköisiäkin yhdessä.
Kirjoittamisellani on ollutkin pitkä hiljaisuus... nyt kuitenkin valo herättelee myös minua.
Tuli kirjoitusinspiraatio kun huomasin kellarissa kellastuneet, mutta kovasti sinnittelevät sinisarjani.
Talven jäljiltä kasvin multa on kuivaa, kasteluvesi menee heti mullan läpi aluslautaselle. Ei siis kannata kastella paljoa, aluksi vain vähän, jotta multa hieman kostuu. Seuraavana päivänä tai muutaman päivän kuluttua kastellaan lisää ja reilummin.
Paikkana ikkunallinen kellari
Nämä minun sinisarjani talvehtivat ikkunallisessa tilassa. Sinisarjat saavat valoa heti kun valoa tulee ja kasvit myös huomaavat valon heti.
Koska sinisarjat saavat valoa ja ovat vihreitä, niin uskalsin laittaa heti tähän ensimmäiseen kasteluveteen hieman myös lannoitetta, mutta hyvin laihana seoksena. Tällä kertaa käytin Biolanin Luomu Ravinnenestettä. Kasvien herättely ja kastelu on nyt se pääasia. Lannoituksen ehtii hyvin myöhemminkin.
Kasvit kannattakin tuoda pimeästä valoisaan paikkaan juuri helmi-maaliskuun vaihteen aikoihin. Viileähkö, valoisa huone tai lasitettu terassi olisi paras herättelypaikka, kunhan lämpötila ei mene pakkaselle. Jos näitä tiloja ei ole saatavilla niin asuinhuoneenkin valoisa tila käy, kunhan lämpöpatteri ei paahda kuumana juuri kasvin alla tai kasvin lähellä.
Jatketaan kastelua, varovaista lannoitusta ja odotellaan lämpimämpiä päiviä sekä valon lisääntymistä. Sinisarjat, kuten muutkin ulkokasvit, voi viedä pieniksi ajoiksi ulkoilmaan kun lämpötila nousee lähemmäs +10 C asteen.
Mukavaa kevään etenemistä. Palataan 🌱
-Madre-
Liki 20 vuotinen viiniköynnös kiipeilee kasvupaikkaansa reunustavissa omenapuissa jo niin korkealla ettei rypäleitä saa alas ilman tikkaita. Köynnös rönsyilee siellä täällä ja sen suuret lehdet peittävät jo toisen pienemmän omenapuun. Puutarhan kulmaus näyttää aika villiltä viiniköynnöksen kiipeillessä vanhojen, noin 70 vuotiaiden omenapuiden oksilla.
Päätin kuitenkin kerätä ne rypäleet, jotka helposti kerättyä sain. Viinirypäleitä tuli jälleen arviolta muutama kilo. Edellisen kerran (syyskuu 2021) kun rypäleet talteen keräsin tein niistä mehua ja hilloa. Nyt keräämistäni rypäleistä teen mehun ja hillon samalla hyväksi havaitulla reseptillä kuin tuolloin aiemminkin.
Jos haluat nähdä reseptin ja/tai lukea jutun, niin voit nähdä kirjoitukseni täältä.
Laitan oheen muutaman kuvan tänä syksynä keräämistäni viinirypäleistä.
Zilgat suoraan köynnöksestä, kerättyinä täysin kypsinä maistuvat makean kirpeiltä. Niiden maussa on kuitenkin hieman punaviinin maun vivahdetta ja tiedän että niistä on viiniä tehtykin. Maistamaan en tosin ole päässyt, mutta maistaisin kyllä jos tilaisuus tulisi.
Zilga aitoviinin rypäleiden maku makeutuu kun niiden annetaan kypsyä kunnolla ihan viileisiin säihin asti. Liian aikaisin kerättyinä maku on enemmän kirpeä mutta syksyn myötä maku tosiaan muuttuu täyteläisemmäksi ja hieman makeammaksi.
Zilgan rypäleet ovat noin peukalon tai sormenpään kokoisia. Rypäleissä on 1-3 siementä ja siemenet ovat rypäleen kokoon nähden aika suuria. Yhdessä rypäleessä on siten hedelmälihaa aika niukalti.
Mehua ja hilloa zilgoista kuitenkin kannattaa tehdä. Maku on eksoottisen erilainen, kuitenkin makea ja hyvää mm. lihan kanssa sekä paahtoleivällä, nam.
Viiniköynnöksestä saisi ehkä helpostikin enemmän satoa jos keskittyisi köynnöksen kasvuun, leikkaamiseen ja hoitamiseen yleensä. Olisikin aika mukavaa maistaa zilgan rypäleistä tehtyä viiniä - ehkä vielä joskus :)
-Madre-
Tämä kesä on ollut sinisarjoille suotuisa. On ollut lämpöä, valoa ja taivaalta tullut vettä. Välillä sää oli trooppisen helteistä ja tukalaakin, minulle ehkä liiankin tukala, mutta sinisarjat tykkäsivät, ainakin siltä näyttää.
![]() |
| Sinisarjan kukat |
Uskomaton, kaunis inkalilja kukkii jälleen
Olen tavoitteellisesti vähentänyt blogini päivityksiä, mutta nyt kutkuttavia aiheita tulee taas ...🌸
Aloitan inkaliljasta
se jaksaa nousta ja kukkia jo viidettä vuotta :) Kun vihreät ovat jo hieman vahvistuneet, pääsee inkalilja ulos terassille. Se viihtyy siellä puoli varjoisessa paikassa toukokuun alusta ainakin lokakuun loppuun ja pitempäänkin ellei pakkasia tule.
Tämäinkalilja on edelleenkin samassa amppelissa, jossa sen ostin vuonna 2018 Lahden Pihapiiri -messuilta.
Inkaliljan juurakot olen pariin kertaan nostanut mullasta, heittänyt kuivuneet pois ja asettanut loput juurakoista taas takaisin. Lisäsin hieman uutta multaa, runsaasti vettä ja silloin tällöin kastelulannoitetta.
Inkalilja tykkää olla ulkona, puolivarjossa (liika aurinko kuivattaa inkaliljan) ja nyt inkalilja kukkii parasta aikaa.
Kuvassa inkalilja on hieman toispuoleinen ja alppikärhö tavoittelee sitä. Nostin kasvuun lähtevän, vihreät kasvattavan inkaliljan amppelissaan terassin kulmapöydälle heti toukokuun alussa. Siinä se on ollut, enkä ole sen jälkeen tehnyt sille mitään - no kastellut ja lannoittanut tietysti :)Sinisarja -uutiset
Alkukesän lämpimät ja nyt sateiset säät ovat tehneet hyvää sinisarjoille. Kukkavanoja on tulossa todella monta. Myös siro valkoinen sinisarja työntää kukkavanoja kovasti.
Laskin kahdessa ruukussa olevan 8-9 kukkavanaa nousemassa kummassakin. Nuppujen avautuminen kestää vielä. Nyt täytyy jatkaa runsasta kastelua ja lannoitusta niin kukat vahvistuvat.
Palaan näihin hieman myöhemmin.
Blogini on elänyt aika kauan, jo vuodesta 2012. Nyt juuri tunnen sen alkaneen jotenkin toistamaan itseään.
Blogin inspiraatio on ollut sinisarja ja miten saada ihana sinisarja kukoistamaan.
![]() |
| Sinisarja on myös perhoskasvi |
Nyt kun sinisarjan hoito, kukkiminen ja talvetus ovat tulleet tutuiksi niin ei enää tohtisi niistä kirjoittaa. Sanainen arkkuni aiheesta alkaa tyhjenemään, sinisarjathan kasvavat, kukkivat ja talvehtivat vuodesta toiseen - samalla tavalla.
Sinisarjan hoito-ohjeita tästä blogista löytyykin jatkossakin, toivottavasti niistä on iloa ja apua.
Kokemuksia sinisarjojen kanssa on monenmoisia, eikä lainkaan vähiten tuo ruukunvaihto. Sinisarjalla on vahva kasvu ja juuret, ruukunvaihdossa vuodatettiin tuskanhikipisaroita ja tarvittiin myös työkaluja, voimaa ja kärsivällisyyttä.
Tulihan tehtyä :) Jos haluat niin voit lukea lisää Sinisarjan ruukunvaihdosta
![]() |
| Sinisarja, altakasteluruukussa, kasvoi hyvin |
Niin, se sinisarjan hoito-ohje lyhyesti; sopivan ahdas ruukku, reilusti vettä, säännöllisesti lannoitetta, lämpöä ja valoa, siinä se on.

Sinisarjan kevät, sinisarjan kukinta, kesä, syksy ja pakkanen, sinisarja talvehtii kellarissa ym, ym... näitä löytyy :)
Koska tämä blogi on tuonut syvästi juuri sinisarjaa esiin, niin tämän piirteen vuoksi ajattelisin blogin ansaitsevan jäädä eloon- vaikka en enää niin ahkerasti kirjoittaisikaan.
Kuitenkin, jos teille syntyy ajatuksia miten blogini kanssa jatkaisin (miel. ei roskiin, pliis) niin laittakaa vinkkiä, kiitos.
![]() |
| Kapealehtinen tarhasinisarja |

Saatan ihan oma-aloitteisestikin kirjoittaa, jos/kun tuntuu, että on pakko taas hehkuttaa ihania sinisarjoja :)
Katsotaan mihin suuntaan tämä menee, kunhan ei ihan "Ojasta allikkoon".
Hyvää kevättä kaikille - vihreän putkahtelua odotellessa :)