Syksy ja Zilga viinirypälemehu ja - hillo

 Zilga -rypäleistä mehua ja hilloa

Liki 20 vuotinen viiniköynnös kiipeilee kasvupaikkaansa reunustavissa omenapuissa jo niin korkealla ettei rypäleitä saa alas ilman tikkaita. Köynnös rönsyilee siellä täällä ja sen suuret lehdet peittävät jo toisen pienemmän omenapuun. Puutarhan kulmaus näyttää aika villiltä viiniköynnöksen kiipeillessä vanhojen, noin 70 vuotiaiden omenapuiden oksilla.

Päätin kuitenkin kerätä ne rypäleet, jotka helposti kerättyä sain. Viinirypäleitä tuli jälleen arviolta muutama kilo. Edellisen kerran (syyskuu 2021) kun rypäleet talteen keräsin tein niistä mehua ja hilloa. Nyt keräämistäni rypäleistä teen mehun ja hillon samalla hyväksi havaitulla reseptillä kuin tuolloin aiemminkin.

Jos haluat nähdä reseptin ja/tai lukea jutun, niin voit nähdä kirjoitukseni täältä.

Laitan oheen muutaman kuvan tänä syksynä keräämistäni viinirypäleistä. 

Zilgat suoraan köynnöksestä, kerättyinä täysin kypsinä maistuvat makean kirpeiltä. Niiden maussa on kuitenkin hieman punaviinin maun vivahdetta ja tiedän että niistä on viiniä tehtykin. Maistamaan en tosin ole päässyt, mutta maistaisin kyllä jos tilaisuus tulisi.

Zilga aitoviinin rypäleiden maku makeutuu kun niiden annetaan kypsyä kunnolla ihan viileisiin säihin asti. Liian aikaisin kerättyinä maku on enemmän kirpeä mutta syksyn myötä maku tosiaan muuttuu täyteläisemmäksi ja hieman makeammaksi.

Zilgan rypäleet ovat noin peukalon tai sormenpään kokoisia. Rypäleissä on 1-3 siementä ja siemenet ovat rypäleen kokoon nähden aika suuria. Yhdessä rypäleessä on siten  hedelmälihaa aika niukalti.

Mehua ja hilloa zilgoista kuitenkin kannattaa tehdä. Maku on eksoottisen erilainen, kuitenkin makea ja hyvää mm. lihan kanssa sekä paahtoleivällä, nam.

Viiniköynnöksestä saisi ehkä helpostikin enemmän satoa jos keskittyisi köynnöksen kasvuun, leikkaamiseen ja hoitamiseen yleensä. Olisikin aika mukavaa maistaa zilgan rypäleistä tehtyä viiniä - ehkä vielä joskus :)

Sinisarja kukassa taas

Niin ylvään kaunista...

Tämä kesä on ollut sinisarjoille suotuisa. On ollut lämpöä, valoa ja taivaalta tullut vettä. Välillä sää oli trooppisen helteistä ja tukalaakin, minulle ehkä liiankin tukala, mutta  sinisarjat tykkäsivät, ainakin siltä näyttää.

Yläkuvassa kukinta on alkamassa, nuput ovat yhä kiinni.

Sinisarjat jatkavat kukkimistaan vielä pitkään ja minä jatkan niiden kastelua. Lannoitusta täytyy vähin erin ryhtyä vähentämään ja kohta siirtymään lokakuun kautta talveen ja kohti kellaria.

Mukavaa, kaunista, pitkä varjoista loppukesää :)

Valkoinen sinisarja kukkii heinäkuussa

Valkoinen kukkii hieman ennen isoja sinisiä

Ostin tämän pienikokoisemman, kapealehtisen sinisarjan viime heinäkuun alussa, kesällä 2022. Minulla on ollut vain sinisiä, maatiaislajikkeisia eli isoja sinisarjoja, koskaan minulla ei ole ollut yhtään valkoista.

Sinisarjan kukat

Kun näin tämän siron, valkoisen sinisarjan myymälässä täydessä kukassa niin ihastuin siihen tietysti heti.

Ruukussa ei lukenut kasvin tarkempaa nimeä, eikä myyjä tiennyt sitä. Myöhemmin tutkin nettiä ja näitä siroja valkoisia löytyy mm. nimillä; "Fireworks", "Summer love" ja "Whithey". En ole vielä tutkinut tarkemmin mikähän tämä minun valkoiseni voisi noista olla vai onko niistä mikään.

Ostamani valkoinen kukki kuitenkin vielä pitkään. 

Talven se vietti viileän kellarin ikkunalla.  Se oli pysynyt vihreänä ja varhain keväällä vein sen ulos. Ulkona se koheni entisestään ja kehitti useita kukkavanoja.

Valkoinen sinisarja ja kukat

Kukinta alkoi puolessa välissä heinäkuuta ja valkoisen kukinta näyttää ajoittuvan hieman aiemmaksi kuin noiden isompien maatiais-sinisten. 

Tänä vuonna kaikissa sinisarjoissa onkin todella paljon kukkavanoja, kukinnan luulisi olevan ihan näyttävä. 

Yksi suuremmista sinisistä sinisarjaruukuista siirtyy kohta portaiden alapäähän. Nuput aukeavat ja kukkavanoja on kymmenen.

Syynä kaunis, lämmin kesä :)

Kestävä inkalilja kukkii jo viidettä kesää

 Uskomaton, kaunis inkalilja kukkii jälleen

Olen tavoitteellisesti vähentänyt blogini päivityksiä, mutta nyt kutkuttavia aiheita tulee taas ...🌸

Aloitan inkaliljasta

se jaksaa nousta ja kukkia jo viidettä vuotta :) Kun vihreät ovat jo hieman vahvistuneet, pääsee inkalilja ulos terassille. Se viihtyy siellä puoli varjoisessa paikassa toukokuun alusta ainakin lokakuun loppuun ja pitempäänkin ellei pakkasia tule.

Tämäinkalilja on edelleenkin samassa amppelissa, jossa sen ostin vuonna 2018 Lahden Pihapiiri -messuilta.

Inkaliljan juurakot olen pariin kertaan nostanut mullasta, heittänyt kuivuneet pois ja asettanut loput juurakoista taas takaisin. Lisäsin hieman uutta multaa, runsaasti vettä ja silloin tällöin kastelulannoitetta.

Inkalilja tykkää olla ulkona, puolivarjossa (liika aurinko kuivattaa inkaliljan) ja nyt inkalilja kukkii parasta aikaa.

Kuvassa inkalilja on hieman toispuoleinen ja alppikärhö tavoittelee sitä. Nostin kasvuun lähtevän, vihreät kasvattavan inkaliljan amppelissaan terassin kulmapöydälle heti toukokuun alussa. Siinä se on ollut, enkä ole sen jälkeen tehnyt sille mitään - no kastellut ja lannoittanut tietysti :)

Sinisarja -uutiset

Alkukesän lämpimät ja nyt sateiset säät ovat tehneet hyvää sinisarjoille. Kukkavanoja on tulossa todella monta. Myös siro valkoinen sinisarja työntää kukkavanoja kovasti.

Laskin kahdessa ruukussa olevan 8-9 kukkavanaa nousemassa kummassakin. Nuppujen avautuminen kestää vielä. Nyt täytyy jatkaa runsasta kastelua ja lannoitusta niin kukat vahvistuvat.

Palaan näihin hieman myöhemmin.

Ajatuksia - Onko blogilla elämänkaari?

Jatkanko vanhan kanssa?

Blogini on elänyt aika kauan, jo vuodesta 2012. Nyt juuri tunnen sen alkaneen jotenkin toistamaan itseään.

Blogin inspiraatio on ollut sinisarja ja miten saada ihana sinisarja kukoistamaan.

Sinisarja on myös perhoskasvi

Nyt kun sinisarjan hoito, kukkiminen ja talvetus ovat tulleet tutuiksi niin ei enää tohtisi niistä kirjoittaa. Sanainen arkkuni aiheesta alkaa tyhjenemään, sinisarjathan kasvavat, kukkivat ja talvehtivat vuodesta toiseen - samalla tavalla.

Sinisarjan hoito-ohjeita tästä blogista löytyykin jatkossakin, toivottavasti niistä on iloa ja apua.

Kokemuksia sinisarjojen kanssa on monenmoisia, eikä lainkaan vähiten tuo ruukunvaihto.  Sinisarjalla on vahva kasvu ja juuret, ruukunvaihdossa vuodatettiin tuskanhikipisaroita ja tarvittiin myös työkaluja, voimaa ja kärsivällisyyttä. 

Tulihan tehtyä :)  Jos haluat niin voit lukea lisää Sinisarjan ruukunvaihdosta

Sinisarja, altakasteluruukussa, kasvoi hyvin

Niin, se sinisarjan hoito-ohje lyhyesti; sopivan ahdas ruukku, reilusti vettä, säännöllisesti lannoitetta, lämpöä ja valoa, siinä se on.

Sinisarjan kevät, sinisarjan kukinta, kesä, syksy ja pakkanen, sinisarja talvehtii kellarissa ym, ym... näitä löytyy :)

Koska tämä blogi on tuonut syvästi juuri sinisarjaa esiin, niin tämän piirteen vuoksi ajattelisin blogin ansaitsevan jäädä eloon- vaikka en enää niin ahkerasti kirjoittaisikaan.

Kuitenkin, jos teille syntyy ajatuksia miten blogini kanssa jatkaisin (miel. ei roskiin, pliis) niin laittakaa vinkkiä, kiitos.

Kapealehtinen tarhasinisarja

Tai jos löytyy sinisarja-aihe josta voisi kirjoittaa, niin vinkatkaa sitäkin, kirjoitan sitten kyllä, jos osaan :)

Saatan ihan oma-aloitteisestikin kirjoittaa, jos/kun tuntuu, että on pakko taas hehkuttaa ihania sinisarjoja :)

Katsotaan mihin suuntaan tämä menee, kunhan ei ihan "Ojasta allikkoon". 

Hyvää kevättä kaikille - vihreän putkahtelua odotellessa :)

Sinisarja, kesä ja syksyllä harso

 Sinisarjan kesä ja syksy

Kesä oli lämmin ja meni nopeasti kuten aina. Pihani sinisarjat kukkivat vaihtelevasti, joku useammalla kukkavarrella, joku vain yhdellä ja joku ei ollenkaan. Sinisarjat ovat kauniita ja näyttäviä pitkine vihreine lehtineen kukkimisesta puhumattakaan. 

Kuiva ja kuuma kesä vaati jatkuvaa kasvien kastelua, onneksi kasteluapulaisiakin löytyi omasta takaa. Tässä sinisarjan takana näkyvä pitkä kasvi on maissi, joka haluttiin myös sijoittaa valoisaan paikkaan. Näiden janoisten kasvien kastelu sujui näin samanaikaisesti.

Yhtä kaikki, syksy on tullut. On lokakuun puoliväli ja sinisarjat ovat vielä ulkona. Muutama 0-asteinen yö on jo ollut ja sinisarjat peittyvät harsoihin. Kokosin kasvit ryhmään, yhtä lukuunottamatta, näin niiden suojaaminen harsolla on helpompaa. Harson alta pilkistää kottikärryn aisat. Kottikärryissä on muutama uusi, kesällä istutettu, sinisarjaruukku. Sinisarjat ovat kaikki olleet ulkona koko kesän.

Tässä portaiden edustan komeasti kukkinut ruukku nyt harsossa. Pian koittaa talvehtiminen talomme ikkunallisessa kellarissa. Kellarin lämpö pidetään noin +5 -7 asteisena. 

Vaikka sinisarjat kestävät harsossa jopa -1 asteen kylmän (ja kasvupaikasta riippuen) niin parasta siirtää ne ajoissa sisään, eli ihan näin päivinä. 

Sinisarja herää kukkimaan

Sinisarja, kaunis loppukesän kukkija ja pörriäiskasvi

Jaoin yhden isoista sinisarjoistani. Taimitorilla, Lahdessa sinisarjasta lähtikin monta juurakkoa maailmalle, uusiin koteihin. Ainakin yhden olen kuullut heti tekevän kukkavarren ja ilmeisestikin se kukkii jo.

Omat, vanhat sinisarjani heräävät nyt kukkimaan.

Kesä on ollut kuiva, joten kastelua on täytynyt aikapaljon tehdä.

Tämä portaiden alapäässä oleva sinisarjani tekee eniten kukkavarsia. Se on saanut myös eniten hoitoa, kastelua ja lannoitetta kun pihan sivuummalla olevat sinisarjat.

Ihanan sinisarjan kukinta alkaa heinäkuun lopulla ja kestää pitkälle syksyyn. Sinisarja on yksi pihan myöhäiskukkijoista ja hyvä pörriäiskasvi.