Tarhalyhtykärhö Princess Kate kukkii syksyyn

Prinsessa kukkii vielä syksylläkin

Syyslannoitteen antamisella on myös se merkitys että kasvit ymmärtävät valmistautua talveen ja talvehtivat näin varmemmin. 

Minä, aika laiskana ohjeiden noudattajana, jätin syyslannoitteen väliin, mutta lopetin yleislannoituksen antamisen ajoissa, eli jo heinäkuun lopulla Kärhö kuitenkin kukkii yhä kauniisti.

Tarhalyhtykärhö Prinsessa Kate jaksaa kukkia ja tämä yksilö innostui kukkimaan vielä syksyn tullen. Kate-kärhön kauniit, kaksiväriset kukat kestävät jonkin verran kylmää. Kasvupaikan ollessa lämmin, valoisa ja suojaisa saattaa kukinta jatkua vielä pitkäänkin... Yritän suojata kärhöä kylmiltä öiltä harsolla. Syksyllä päivisin on onneksi vielä lämmintä...  

Sinisarja, syksy ja talvehtiminen / talvetus

Syksyn kylmät yöt harson suojassa

Hassut harson peittämät paketit.  Sinisarjan kukinta on jatkunut pitkään, mutta kukinnot kuihtuvat pikku hiljaa. Pitkät kukkavanat törröttävät harson alta ja jokunen kukka yrittää vielä uhmata viileyttä vastaan.

Alkaa olla syksy. On aika uskoa, että kaikki kasvit eivät talvehdi ulkona. Sinisarja on yksi niistä joiden talvehtiminen onnistuu vain sisätiloissa.

Viime yö oli täällä Päijät-Hämeessä aika viileä. Lämpötila oli noin +1 C astetta. Olin käärinyt sinisarjat yhden kertaiseen harsoon, joka riittää nolla asteeseen asti. Sään mennessä nollaan on nyt viimeistäänaika siirtää sinisarjat sisään ja kellariin.

 

Sinisarja ei kestä pakkasta joten hyvä paikka talvehtimiselle on noin  + 5°C asteinen kellari, autotalli tai varasto. Vielä parempi olisi jos talvehtimispaikka olisi ikkunallinen, tuolloin suuri osa vihreistä lehdistä säilyy ja sinisarjan ulkonäkö kohenee nopeammin keväällä kasvin päästyä ulos.

Kuihtuneet kukkavarret kannattaa antaa olla, kasvi kerää niistä ravintoaineet talteen. Pitkät kukkavarret voi leikata keväällä ja suoraan kompostiin.

Säätila lupaa kylmää. Harson voi laittaa kaksin tai kolmin kerroin, mutta sekään ei kohta enää riitä. Sinisarjat siirtyvät talvilepoon kellariin, keräämään voimaa uutta kautta ja ihanaa kukintaa varten.

Kärhö Princess Kate kukinta

Lyhtytarhakärhö kukkii vielä syksyllä

Princess Kate on ollut puutarhassani muutaman vuoden. Se on kiva ja vähän erikoisempi lisä puutarhaan. Kate on kukkinut joka kesä hieman eri aikoihin, mutta näin syksyiseen ajankohtaan kukinta ei ole koskaan aiemmin osunut.

Princess Katen kukka on kaksivärinen ja kellomainen. Kukan sisäpuoli valkoinen ja ulkopuoli lilanpunainen. Minulla tämä kärhö kasvaa aika varjoisassa paikassa. Kärhö pitää auringosta ja puolivarjosta joten kukinta oli varmasti aikaisempi ja runsaampi jos kasvupaikka olisi valoisampi.

Pidän kärhöistä, mutta aina ne eivät ole menestyneet. Kuitenkin ne, joille olen onnistunut valitsemaan sopivan kasvupaikan ovat menestyneet ja kukkineet runsaasti.

Kuvassa (alla) vielä syksyllä avoterassilla kukkimaan innostunut alppikärhö.

Kärhö vaatii huolenpitoa ja hyvän, ravinteikkaan sekä mieluusti syvämultaisen kasvupaikan. Kärhön tyvi- ja juuristo täytyy myös suojata auringonpaisteelta. Kärhön ympärille ja juurten lähelle onkin hyvä istuttaa muita kasveja. Minulla alppikärhön kaverina kasvaa pensasruusu Hansa. 

Lyhtytarhakärhön Princess Katen kaverina, sen juurella kasvaa ruusu Music Box (kuvassa yllä)

Aitoviini Zilga syksyllä

Sinisiä rypäleitä

Aitoviini Zilgan rypäleet alkavat jo olla kypsiä. Ilman viilentyminen on antanut niille kaivattua makeutta. Kesän aikana viiniköynnös kurotteli puutarhakaarta kohti joten ohjasin sen kaarikehikon päälle. Siinä rypäleet tulevatkin kivasti esiin ja voi ohimennen napsia niitä.

Tänä vuonna rypäleitä tuli aiempaa vähemmän ja yksi syy lienee seetten karsinut uusia versoja kovinkaan paljon. Viinikäynnöksen hoidon  yksi  tärkeä seikka on että jos haluaa rypäleitä on sivuversoja poistettava. Eli jätetään päärunko ja siihen vahvimmat sivuversot. Viinikäynnös jaksaa tehdä suurempia ja enemmän rypäleitä jos sivuversot lehtineen eivät vie kasvuvoimaa. Myös lannoitusta viini tarvitsee ja sekin jäi itseltäni. Kastelin vain pari kastelulannoituskertaa joka on vahvalle kasville liian vähän.

Hyvin rypäleitä kuitenkin on tullut. Osa viiniköynnöksestä on löytänyt tiensä omenapuun oksille. Minulla onkin kahta satoa tuottava puu, eli omena/viinirypälepuu :)

                            

Alla vielä kuva rypäleistä noin elokuun puolen välin jälkeen. Rypäleet kehittyvät pienistä vihreistä helmistä puna-lila värittymisen kautta tummansinisiksi.

                            

Yllä jonkun vuoden takainen kuva, mutta tällaisia rypäleitä Zilga antaa. Jotkut tekevät näistä hilloa ja sokerilisäyksellä hillosta tulee kuulemma hyvää.  Itse annan rypäleiden kypsyä kunnolla ihan lokakuun puolelle asti. Kerään rypäleitä köynnöksistä sen mitä syömme ja juuri ennen syömistä. Vastakerättyinä ne ovat parhaimmillaan. Hillon tekoa taidan joskus kyllä kokeilla :)

Sinisarja on pörriäiskasvi

Perhoset ja pörriäiset rakastavat sinisarjaa

Sinisarjan kukinta ajoittuu kesän loppupuolelle eli elo- syyskuulle. Tuolloin on vielä paljon erilaisia pörriäisiä ja meden kerääjiä liikkeellä. Jos sää on lämmin ja sinisarjojen ruukut hyvin esillä, niin perhosetkin varmasti löytävät sinisarjojen kukat.

Syyskuun puolessa välissä sinisarjat ovat yleensä vielä täydessä kukassa. 

Seuraan nyt syksyllä ahkerasti yölämpötiloja. Kun yölämpötilat alkavat lähentyä nollaa täytyy sinisarjojen ruukut suojata harsolla, siirtää lasitetulle terassille tai ihan sisätiloihin. Itselläni ei ole lasitettua terassia joten suojaan sinisarjat yöpakkasilta harsolla. Kun lämpötilat laskevat nollaan siirrän kasvit ikkunalliseen kellariin.

Sinisarjan kukinta alkaa

Nuput aukevat kyllä - kun vaan jaksaisi odottaa

Tuntuu aina kestävän ikuisuuden kun odottaa noiden nuppuvarsien nousemista. 

Lannoitusta, kastelua ja sopivasti valoa ja kyllä ne sieltä nousevat.

Ja elokuun alkupuolen vaiheilla kukkien väri jo näkyy pian avautuvista nupuista. (Alla)

Tänä kesänä pidin kolmea sinisarjaruukkuani puolivarjossa ja juuri nämä varjossa olleet kukkivat runsaammin. 

Yksi syy on tietysti kosteus, joka säilyy varjoisammassa paikassa paremmin. Sinisarja tykkää kohtuullisesta kosteudesta. 

Yksi neljästä ruukusta on kuitenkin ollut enemmän auringossa, kastelua se on kuitenkin saanut yhtä paljon kuin varjoisammassa paikassa kasvaneet, joten se nostaa nyt vain pari kukkavartta. 

Auringossa kasvavaa vaan pitäisi yksinkertaisesti kastella enemmän, mutta hyvä näinkin. Olen iloinen kun yleensä kukkivat. Harmittavaa kokemusta on tullut siitäkin etteivät kukkineet lainkaan. 

Mukavaa loppukesää.

Hurmaavat pionit

On pionien aika

Suurin osa kukista on avautunut kesäkuun loppuun mennessä. Yläkuvassa oleva valkoinen pioni saa valoa aamusta keskipäivään, kukinta kestää noin viikon. Tämän pionin nimeä en tiedä, löysin juurakon erään puutarhakoulun tunkiolta kauan sitten (V. 2001). Salaperäisestä mukulasta kasvoi kaunis pioni jonka keski osa on hennosti vaaleanpunainen.

Pioni Coral Charm availee nuppuaan. Kukan väri muuttuu punertavasta nuppuasteen väristä alakuvassa näkyvään korallin väriseen.  Kukka itse on kerrattu ja kivasti eksoottisen näköinen.
Ostin tämän kolme vuotta sitten Taivassalon Pionien kodista. Kasvattavat siellä pioneja itse.  Pioni lähti hyvin kasvuun ja kukkii juuri nyt...

Kuvassa yllä pioni "Coral Charm." Oikealla näkyy hieman "Sarah Bernhardt" kiinanpionia. Tästä lisää möhemmin :)

Pionin kukinta, sade, tukeminen

Pionien kukinta, paikan valoisuudesta/lämmöstä riippuen, kestää viikon, parin verran. Yksi kukka kestää muutamasta päivästä viikkoon, tämäkin riippuu lajista, kasvupaikasta ja säästä. Reilumpi sade ei ole hyväksi pionin suurelle kukalle kun vesi kerääntyy terälehten väleihin ja kukasta tulee raskas. Varret onkin hyvä tukea korkeahkoilla pensastuilla ja säädellä niitä pionin korkeuden mukaan.

Pionit ovat kauniita myös ihan vaikka yksinään maljakossa.