Korallikaktus on kaunis kukkiessaan

Korallikaktus yllätti toisella kukinnalla

On vain kolme kuukautta siitä kun korallikaktus kukki edellisen kerran eli maaliskuussa. Maaliskuun paikkeilla se yleensä aina kukkii.  Nyt se kuitenkin yllätti kukkimalla uudelleen, kesäkuussa, eli kovin pian edellisen kukinnan jälkeen. Kukinta on niin upea ja runsaampi kuin ehkä koskaan. 

Korallikaktus viihtyy amppelissa ja helposti katkeilevat versotkin säilyvät amppelissa katkeilematta. Korallikaktus pitää hajavalosta ja tälle hyvä paikka on löytynyt keittiömme ikkunakulmauksesta. Ikkuna on itäikkuna, jossa kaktus saa valoa lähes keskipäivään saakka. Tämä kaktusamppeli riippuu katosta,on aika korkealla mutta näin alaspäin riippuvat kukat näkyvät paremmin. Kuvasinkin kasvin alhaalta ylöspäin ja kukat näkyvät selvästi.

Kastelin ehkä oikeaan aikaan, en tiedä, mutta koska olin lähdössä viikoksi reissuun niin kastelin kaktusta ennen lähtöäni hieman runsaammin. Tuntui että se halusi vettä - taisi se saada laihaa lannoitustakin... 

Kun palasin kotiin oli kaktus vahvan näköinen, täydessä kukassa ja minä iloinen tästä yllätyksestä. Kukintaa on nyt kestänyt reilun viikon.

Alla olevat kuvat ovat aiemmasta eli maaliskuun kukinnasta

Lumihiutaleen muotoiset, valkoiset kukat tulevat pitkien versojen päihin.

Korallikaktus viihtyy amppelissa ja alaspäin kasvavien versojen päissä olevien kukkien kauneus näkyykin näin kauniisti. Kukkia on aika paljon ja kukat avautuvat toinen toisensa jälkeen. Kukinta kestää reilun viikon mutta on sitäkin näyttävämpi. Kaktus viettää kesät ulkona ja vuoden vaihteen jälkeen, noin maaliskuun aikoihin se useimmiten kukkii.

Sinisarja kiittää hoitajaansa

Haaveet kukinnasta heräävät

Kohta on taas se aika, kun toiveet ja haaveet ihanasti kukkivista ruukkukasveista heräävät.

Olen näistä sinisarjoista niin tykästynyt että piti kurkata oman blogin vanhoja kuvia. Löysin arkistoista kuvan jossa taivasta kohden kurkottavat sinisarjat kurkottavatkin minua kohti <3

Sinisarja palkitsee hoitajansa kukinnallaan

Sinisarja on oikeastaan aika helppohoitonen kasvi, kasvaahan se lauhkealla vyöhykkeellä luonnossa rikkaruohon lailla rehevänä, runsaasti kukkien ja täysin hoitoa vailla.

Pihallakin kasvi on helppo, kunhan jaksaa kastella, lannoittaa, antaa lämpöä ja valoa.

Sinisarjan hoidon haaste onkin talvetus eli se talvipaikka. Joku kysyikin; Kestääkö sinisarja pakkasta? 

Vastaus on: Sinisarja ei kestä pakkasta, viileää kyllä. Noin 0 - +1 C astetta alkaa kuitenkin olla kestävyyden rajoilla. Harso suojana auttaa hieman. Alla kuva viime syksyn paketista :)

Talvetus  (kertausta ;)

vaatii plusasteisen kellarin, mieluusti ikkunallisen. Ikkunallisessa kellarissa voikin kastelua aloittaa vähin erin tammikuun lopulta lähtien.

Talvetukseen käy pimeäkin kellari, mutta kostea se ei saisi olla, eikä myöskään kovin lämmin.. Eli kuiva kellari, asteet +3 -7 C astetta. Pimeässä kellarissa eikä oikeastaan yhtään kastelua (ettei juurakko mätäne) ennen kuin kasvi alkaa saada valoa.

Kun ulkolämpötila alkaa olla reilut  +5- 10 C astetta, voi kasvin ruukkuineen nostaa ulos suojaisaan lämpimään paikkaan.

Muista myös kastella kasvi ennen ulos vientiä. Ulkoilua sitten sään mukaan, aluksi pienissä aika-annoksissa suoraa aurinkoa aluksi välttäen. Sinisarja virkistyy ja kehittää uutta kasvua aika pian - ellei sitten jotain ole pielessä...

Alakuvassa alkukesällä 2020 kuvattuna edellisen kesän sinisarjaistutus. Eli isosta ruukusta erotettu sipuli/juurakko yksin isohkossa ruukussa. Kauniisti se lähti keväällä vihertymään ja on terveen näköinen. Kukintaa saa kyllä, noin suuressa ruukussa kasvavaan sinisarjaa vielä odottaa. Tässäkin taas kokeilen - kauanko ensimmäiseen kukintaan menee aikaa :)

Näillä keinoin olen selvinnyt sinisarjojen kanssa jo reilun 20 vuotta :)

Tarhalyhtykärhö Princess Kate kukkii syksyyn

Prinsessa kukkii vielä syksylläkin

Syyslannoitteen antamisella on myös se merkitys että kasvit ymmärtävät valmistautua talveen ja talvehtivat näin varmemmin. 

Minä, aika laiskana ohjeiden noudattajana, jätin syyslannoitteen väliin, mutta lopetin yleislannoituksen antamisen ajoissa, eli jo heinäkuun lopulla Kärhö kuitenkin kukkii yhä kauniisti.

Tarhalyhtykärhö Prinsessa Kate jaksaa kukkia ja tämä yksilö innostui kukkimaan vielä syksyn tullen. Kate-kärhön kauniit, kaksiväriset kukat kestävät jonkin verran kylmää. Kasvupaikan ollessa lämmin, valoisa ja suojaisa saattaa kukinta jatkua vielä pitkäänkin... Yritän suojata kärhöä kylmiltä öiltä harsolla. Syksyllä päivisin on onneksi vielä lämmintä...  

Sinisarja, syksy ja talvehtiminen / talvetus

Syksyn kylmät yöt harson suojassa

Hassut harson peittämät paketit.  Sinisarjan kukinta on jatkunut pitkään, mutta kukinnot kuihtuvat pikku hiljaa. Pitkät kukkavanat törröttävät harson alta ja jokunen kukka yrittää vielä uhmata viileyttä vastaan.

Alkaa olla syksy. On aika uskoa, että kaikki kasvit eivät talvehdi ulkona. Sinisarja on yksi niistä joiden talvehtiminen onnistuu vain sisätiloissa.

Viime yö oli täällä Päijät-Hämeessä aika viileä. Lämpötila oli noin +1 C astetta. Olin käärinyt sinisarjat yhden kertaiseen harsoon, joka riittää nolla asteeseen asti. Sään mennessä nollaan on nyt viimeistäänaika siirtää sinisarjat sisään ja kellariin.

 

Sinisarja ei kestä pakkasta joten hyvä paikka talvehtimiselle on noin  + 5°C asteinen kellari, autotalli tai varasto. Vielä parempi olisi jos talvehtimispaikka olisi ikkunallinen, tuolloin suuri osa vihreistä lehdistä säilyy ja sinisarjan ulkonäkö kohenee nopeammin keväällä kasvin päästyä ulos.

Kuihtuneet kukkavarret kannattaa antaa olla, kasvi kerää niistä ravintoaineet talteen. Pitkät kukkavarret voi leikata keväällä ja suoraan kompostiin.

Säätila lupaa kylmää. Harson voi laittaa kaksin tai kolmin kerroin, mutta sekään ei kohta enää riitä. Sinisarjat siirtyvät talvilepoon kellariin, keräämään voimaa uutta kautta ja ihanaa kukintaa varten.

Kärhö Princess Kate kukinta

Lyhtytarhakärhö kukkii vielä syksyllä

Princess Kate on ollut puutarhassani muutaman vuoden. Se on kiva ja vähän erikoisempi lisä puutarhaan. Kate on kukkinut joka kesä hieman eri aikoihin, mutta näin syksyiseen ajankohtaan kukinta ei ole koskaan aiemmin osunut.

Princess Katen kukka on kaksivärinen ja kellomainen. Kukan sisäpuoli valkoinen ja ulkopuoli lilanpunainen. Minulla tämä kärhö kasvaa aika varjoisassa paikassa. Kärhö pitää auringosta ja puolivarjosta joten kukinta oli varmasti aikaisempi ja runsaampi jos kasvupaikka olisi valoisampi.

Pidän kärhöistä, mutta aina ne eivät ole menestyneet. Kuitenkin ne, joille olen onnistunut valitsemaan sopivan kasvupaikan ovat menestyneet ja kukkineet runsaasti.

Kuvassa (alla) vielä syksyllä avoterassilla kukkimaan innostunut alppikärhö.

Kärhö vaatii huolenpitoa ja hyvän, ravinteikkaan sekä mieluusti syvämultaisen kasvupaikan. Kärhön tyvi- ja juuristo täytyy myös suojata auringonpaisteelta. Kärhön ympärille ja juurten lähelle onkin hyvä istuttaa muita kasveja. Minulla alppikärhön kaverina kasvaa pensasruusu Hansa. 

Lyhtytarhakärhön Princess Katen kaverina, sen juurella kasvaa ruusu Music Box (kuvassa yllä)

Aitoviini Zilga syksyllä

Sinisiä rypäleitä

Aitoviini Zilgan rypäleet alkavat jo olla kypsiä. Ilman viilentyminen on antanut niille kaivattua makeutta. Kesän aikana viiniköynnös kurotteli puutarhakaarta kohti joten ohjasin sen kaarikehikon päälle. Siinä rypäleet tulevatkin kivasti esiin ja voi ohimennen napsia niitä.

Tänä vuonna rypäleitä tuli aiempaa vähemmän ja yksi syy lienee seetten karsinut uusia versoja kovinkaan paljon. Viinikäynnöksen hoidon  yksi  tärkeä seikka on että jos haluaa rypäleitä on sivuversoja poistettava. Eli jätetään päärunko ja siihen vahvimmat sivuversot. Viinikäynnös jaksaa tehdä suurempia ja enemmän rypäleitä jos sivuversot lehtineen eivät vie kasvuvoimaa. Myös lannoitusta viini tarvitsee ja sekin jäi itseltäni. Kastelin vain pari kastelulannoituskertaa joka on vahvalle kasville liian vähän.

Hyvin rypäleitä kuitenkin on tullut. Osa viiniköynnöksestä on löytänyt tiensä omenapuun oksille. Minulla onkin kahta satoa tuottava puu, eli omena/viinirypälepuu :)

                            

Alla vielä kuva rypäleistä noin elokuun puolen välin jälkeen. Rypäleet kehittyvät pienistä vihreistä helmistä puna-lila värittymisen kautta tummansinisiksi.

                            

Yllä jonkun vuoden takainen kuva, mutta tällaisia rypäleitä Zilga antaa. Jotkut tekevät näistä hilloa ja sokerilisäyksellä hillosta tulee kuulemma hyvää.  Itse annan rypäleiden kypsyä kunnolla ihan lokakuun puolelle asti. Kerään rypäleitä köynnöksistä sen mitä syömme ja juuri ennen syömistä. Vastakerättyinä ne ovat parhaimmillaan. Hillon tekoa taidan joskus kyllä kokeilla :)

Sinisarja on pörriäiskasvi

Perhoset ja pörriäiset rakastavat sinisarjaa

Sinisarjan kukinta ajoittuu kesän loppupuolelle eli elo- syyskuulle. Tuolloin on vielä paljon erilaisia pörriäisiä ja meden kerääjiä liikkeellä. Jos sää on lämmin ja sinisarjojen ruukut hyvin esillä, niin perhosetkin varmasti löytävät sinisarjojen kukat.

Syyskuun puolessa välissä sinisarjat ovat yleensä vielä täydessä kukassa. 

Seuraan nyt syksyllä ahkerasti yölämpötiloja. Kun yölämpötilat alkavat lähentyä nollaa täytyy sinisarjojen ruukut suojata harsolla, siirtää lasitetulle terassille tai ihan sisätiloihin. Itselläni ei ole lasitettua terassia joten suojaan sinisarjat yöpakkasilta harsolla. Kun lämpötilat laskevat nollaan siirrän kasvit ikkunalliseen kellariin.