Sinisarja ja yllättävä yöpakkanen

Voi, unohdin pakkasharson !

Ensimmäiset yöpakkaset olivat lokakuun puolen välin paikkeilla. Sinisarjat olivat edelleen ulkona pihamaalla ja minä unohdin laittaa niille pakkasharson. Huh!

Kun aamulla heräsin ja huomasin että lämpötila oli -1º C niin pelästyin oikein todella.

Kurkkasin ikkunasta ja näin yhden sinisarjoista lehdet lupsallaan. Se oli pihan kylmimmässä kohdassa ja sanonta "Alavilla mailla hallan vaara" nousi mieleen. Pakkanen oli purrut mutta ei onneksi pahasti.

Helpotuksekseni sinisarja oli noussut entiselleen päivällä, se oli aivan kuin pakkasta ei olisi ollutkaan :)

Suojaan sinisarjat yleensä harsolla etenkin yöksi, jos/kun lämpötila on laskenut 0:n lähelle tai kylmä yö on tiedossa. Huomaan nyt että, ainakin kertaluontoisesti, sinisarja kestää pientä pakkasta. 

Siirrän sinisarjat nyt sisätiloihin. Minulla ne talvehtivat ikkunallisessa kellarissa jossa lämpötila pysyy noin +4 -7º C koko talven. Sinisarjan talvehtimisesta kellarissa voit lukea tästä

Inkalilja kukkii pitkälle syksyyn

 Inkalilja on ihmeellinen, kaunis ja kestävä

Inkaliljalle viileätkin lämpötilat ovat mieluisia, kukinta jatkuu viileydestä huolimatta. Yölämpötilat ovat täällä Päijät - Hämeessä olleet +5 - 9 ºC luokkaa, päivällä hieman yli +10º C astetta.  Inkalilja menestyy ulkona vielä parinkin asteen lämpötiloissa, mutta pakkasesta sekään ei pidä.

Kasvissa on yhä nuppuja ja se kukkii terassilla suurin kukin.  Lannoitin inkaliljaa viimeksi elokuussa jolloin se sai kastelulannoitetta, mutta sen jälkeen se ei ole lannoitusta saanut.

Kastelen joka päivä kohtuullisesti. Inkalilja ei saa kuivua kokonaan. Kohtuullinen kastelu syksyn viileissä säissä on kasveille muutenkin tärkeää. Kasvit kestävät paremmin kylmää kun niiden nestejännitys on kunnossa. 

Se saa olla amppelissaan ulkona niin kauan kuin lämpötila on parikin astetta plussan puolella. Sitten siirrän amppelin sisään, valoisaan ja hieman huoneen lämpötilaa viileämpään huoneeseeen.

Inkaliljan siemenet kypsyvät vasta myöhään syksyllä. Kun siemenkodat ovat kuivuneet ja avautuneet otan niistä pieniä mustia siemeniä ja laitan multaan. Siemeniä peitetään ihan vain vähäisen ja pidetään kosteana.

Kuvassa nuori inkalilja ensimmäisenä vuonnaan. Kasvi on kasvatettu viime syksyn siemenistä. 

Aikuisesta yksilöstä saadut siemenet istutettiin kosteaan multaan. Siemenet itivät kovin hitaasti mutta jo lopputalvesta eli maaliskuun alussa mullasta näkyi nousevan jotain vihreää. 

Siirsin taimet noin 5-7 cm:n kokoisina, toukokuun alussa, kasvuastiassaan ulos terassille (terassi ei ole lasitettu).  Tämä nuori inkalilja on yhä kasvuastiassaan ulkona terassilla, mutta oletettavasti siirtyy sisälle viikon parin sisällä.

Siemenestä kasvatetun inkalinjan kukinta 

Tämä siemenistä kasvatettu inkalilja ei kehittänyt ensimmäisenä vuonna nuppuja.  Toivottavasti nuppuja ja kukkia tulee ensi kesänä.  

( Päivitys  eli lisäys tekstiin tehty 2.11.2021. 

Olen nyt parin viikon ajan siirrellyt inkaliljoja sisätiloihin ja taas ulos terassille sään mukaan. Kun yölämpötila on ollut +5 -9 C º  välillä ovat kasvit olleet myös yön ulkona. 

Joku päivä sitten huomasin että myös nuori inkalilja on tehnyt ensimmäisen nuppunsa.

Jos nuppu aukeaa niin se todennäköisesti aukeaa sisätiloissa sen verran alkaa ulkona olemaan jo viileää. Täytyy kuitenkin muistaa että inkalilja pitää viileästä, liian kuumassa ja aurinkoisessa paikassa se ei menesty.)

Palataan taas kun voin näyttää inkaliljan siemenkotia ja pieniä siemeniä :)

Zilga - mehu ja hillo

Mehua ja hilloa Zilgan rypäleistä

Pihallani kasvaa noin 15 vuotta vanha köynnös aitoviini zilga. Hyvän kesän jäljiltä satoa tuli reilu 4 kiloa. Tein mehua ja hilloa.

Seurasin mielenkiinnolla myös rypäleterttujen lisääntyvää määrää, rypäleiden kokoa ja niiden kypsymistä.

Tänä vuonna köynnös aivan villiintyi kasvamaan.

Terttuja oli tulossa paljon. Olin leikannut köynnöksestä liikoja versoja pois, samoin kuin olin harventanut terttujen määrää versoissa. Rypäleet kasvavat hieman isommiksi kun niitä ei ole liikaa.

Tänä vuonna keräsin poikkeuksellisesti kaikki rypäleet, paitsi niitä joihin en ylettynyt. Zilga nimittäin kiemurtelee omenapuun yläoksissa joten ylimpiä rypäleterttuja on vaikea saada poimittua.

On mukavaa kun pihalla kasvaa iso viinirypäleköynnös, mutta kasvupaikka voisi olla näyttävämpi - esim. pergolassa katolla... tosin taimen istuttaessani en voinut arvata että viinirypäle menestyy näin hyvin Lahden korkeudella.

Noin 4 kg:sta rypäleitä sain laimentamatonta mehua reilun litran ja jäljelle jääneestä hedelmälihasta tuli hilloa noin 500g.

Mehussa ja hillossa on hieman punaviinille vivahtava maku, onhan kyseessä "aitoviini", ainakin nimessä. 

Mehuun laitoin kohtuullisesti sokeria, joten sitä voi käyttää myös ruoan kanssa, ei siis ole liian makeaa.

Hillon kuvittelisin olevan ihanaa paahtoleivällä tai grillatun lihan kanssa - ja se olikin sitä 😋

Rypälemehun ohje on kotikokin ohje jota hieman muuntelin. 

Rypälehillon ohje on myös kotikokin ohje.

Kaunis, kukkiva sinisarja elokuussa

Kukinta-aika on parhaillaan

Sinisarja on rehevä, vihreä ja kukkiessaan todella näyttävä. Rankka syksyinen ja keväinen, raskaiden ruukkujen siirtäminen kellarin ja ulkoilman välillä unohtuu kun katselee sinisarjan kauniita kukintoja. Kukinta on nyt elokuun alussa lähes parhaimmillaan.

Suurimman ruukun kuusi pitkää kukkavanaa, ei mahdu kaikki kuvaan... 

Suurimman osan päivää sijaitseva sinisarja lähti kasvattamaan kukkavanoja ollessaan omenapuiden katveessa, puolivarjoisassa paikassa. Se keräsi siellä kosteutta, sai ravinteita ja lämmin kesäsääkin oli oikein suotuisa sinisarjalle, kukkavanat kasvoivat... 

Siirsin sinisarjan ulkoportaiden päähän aurinkoiselle paikalle ja jatkoin kastelua, etenkin tuon kuivan ja sateettoman kelin aikaan. Kukinta on nyt alkanut ja sinisarjahan kukkii ihan lokakuulle asti.

Lannoitusta voi tosin alkaa jo vähentämään, mutta ruukuissa kasvavien ja kellariin siirrettävien sinisarjojen lannoituksen kanssa on hieman toisin kuin ulos puutarhaan talveksi jäävien kasvien kanssa, eli ei ole niin tarkkaa.

Kylmien tullen sinisarjat siirretään kellariin ja ne vaipuvat siellä lepoon valon ja lämmön vähentyessä. 

Kolme muuta sinisarjaani kasvavat pihan varjoisammassa osassa ja kukinta on niilläkin alkanut mutta ovat kasvupaikan vuoksi kukinnassa hieman jäljessä. Selkeästi huomaa, kuinka valo vaikuttaa...

Laitan myöhemmin pari kuvaa noista muista sinisarjoista, kunhan aukeavat kunnolla :)

Nyt sinisarjan kukinta alkaa

Lämpimässä ja kosteassa sinisarja kukkii parhaiten

Tässä pieni päivitys sinisarjan tämän hetkiseen tilanteeseen.

Viimein saatiin sadetta Hämeeseen.  Kuivaa on ollut koko Suomessa, mutta  sinisarjojen vedensaannista olen kuitenkin pitänyt huolta. Lämpö, kastelu ja lannoitus ovatkin tuottaneet tulosta ja kukinta näyttää onnistuvan.

Ohessa nopeasti,  sateessa, otettu kuva suurimmasta sinisarjastani. Kukinta on alussa ja ruukussa on 6 kukkavanaa. Myös muissa ruukuissa on ainakin 3-5 kukkavanaa tulossa, niistä myöhemmin lisää.

Ihanaa kun sade tuli ja antoi raikkautta niin kasveille kuin meille ihmisillekin. 

Sinisarjahan viihtyy parhaiten lämpimässä, valoisassa ja kosteassa ilmastossa - ja sellainen on Hämeessä juuri tänään 🌦 🌼

(28.7.2021)

Sinisarjan kukinta ja sen aika

Kukinta alkaa pian

Ihan vain pikainen kuva kun ensimmäinen pitkän kukkavarren päässä oleva nuppu halkaisi tänään suojalehtensä. 

Pienet nuput ovat kuin "sardiinit purkissa". Ne työntyvät esiin ja kohta, toivottavasti, on  kauniita sinisiä kukkia ilonani yllin kyllin.  Seuraan tilannetta... :)

Nyt on sinisarjojen toivekesä

 Sinisarjat viihtyvät kosteassa lämmössä

Tämä kesä on ollut lämmin, päivälämpötilat ovat olleet jo viikkoja +30º C hujakoilla ja niin kutsuttuja trooppisia öitäkin on ollut useita. Sinisarjoille nämä ovat parhaita aikoja. 

Vaikka sinisarja pärjää viileämmässäkin säässä, niin lämpö ja kosteus vaikuttavat kuitenkin positiivisesti juuri kukintaan. Suurin sinisarjoistani nostaa jo kahta pitkää kukkavanaa ja ainakin kolme kukkavartta on vielä tulossa lehtien seasta.

Sinisarjat ovat olleet ulkona puolivarjossa ja melko runsaalla kastelulla. Lehtiä ja uutta vihreyttä on tullut lisää. Kastelu ja lannoitus jatkuvat edelleen jotta kasvit jaksavat kukkia.

Yläkuva. Lohkaisin pari vuotta sitten isommasta, vanhasta sinisarjasta yhden juurakon ja istutin sen saviruukkuun, halusin nähdä kuinka pian ja koska se kukkisi.

Nyt toisena vuonna se työntää esiin ensimmäistä kukkavarttaan. Toivottavasti se kukkii pian - ja pitkään :)

Ja yllä tilanne elokuun alkupuolelta. Kukinnosta tuli suuri, kaunis ja täydellinen :)