Sinisarja kellarissa - valmistautuminen kevääseen alkaa

Talvea ikkunallisessa kellarissa viettävät sinisarjat ovat maaliskuun alussa aika hurjan näköisiä

Hinteliltä näyttävät varret, paljon kuivuneita, kellastuneita lehtiä, vaikea kuvitella näitä vahvoina ja runsaslehtisinä puutarhan kaunistuksina. Ikkunasta tulee kuitenkin jo valoa...  kasvit kääntyvät määrätietoisesti valoa kohden, nyt ne tarvitsevat lisää kosteutta ja kastelua.

Kellarin lämpötila on vaihdellut noin +5 - 7 º C välillä. Kasveja en ole varsinaisesti kastellut, mutta olen laittanut niiden juurelle reilusti lunta tammikuussa ja uudelleen nyt maaliskuun alussa.

Lumi sulaa vähin erin ja herättelee kasvit. Liika vesi vähässä valossa ja viileässä tilassa saattaa mädättää kasvit. Reilummin vettä annetaan, kunhan kevät etenee... :)

Kiireisen puutarhurin pelastus - helppo puutarha

Puutarhani jäi kiireisen viime kesäni vuoksi hyvin vähälle huomiolle. Nyt etenkin huomasin, kuinka hienoa on, jos puutarha on suunniteltu helpoksi. Helppo puutarha on kiireisen omakotiasujan ja -puutarhurin pelastus, koska se tulee toimeen lähes omillaan. Suurta hoitamista ei tarvita, kunhan nurmikon ajaa säännöllisesti.

Pienet rikkaruohojen alut kitkin alkukesästä, mutta sitten... sitten kasvit olivat oman onnensa nojassa, hyvä kun nurmikko tuli ajettua. Huomasin jälleen kerran miten tärkeää on juuri kesän alussa kitkeä tarkkaan nuo kasvamaan lähteneet rikkaruohot ja niiden juuret etenkin. Näin ne eivät pääse kasvamaan suureksi, eivätkä työntämään vahvoja juuriaan syvälle maahan.
Jos tilaa on, niin ovathan esim. voikukat kauniita ja herkullisia villivihanneksia.

Ikäviä ne ovat siemennysvaiheessa, kun siemeniä kantavat "laskuvarjoilla" varustetut hahtuvat lentelevät joka paikkaan ja valtaavat näin myös parhaimmat kukkapenkit.  :/

"Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa". 

Annan mukavien/siedettävien kasvien kuitenkin kasvaa siellä missä ne hyvin kasvavat, näin saan helpon puutarhan. Lisään samaa lajia näihin paikkoihin, mutta kitken ns. epäsopivat kasvit näiltä alueilta pois tai istutan nämä "väärät lajit" muualle, jos haluan niiden säilyvän.

Monilajiniittykin on kaunis, siellä kasvaa kaikenlaista ja väristä, sulassa sovussa.

Niittykin vaatii hoitoa ja liikalajien kitkentää. Puutarhakarkulaiset, esim. lupiini ja voikukka, pääsevät helposti valtaamaan alueita itselleen.

Tämä oli ylistyspuhe helppohoitoiselle puutarhalle, joka on kiireisen/laiskan puutarhurin pelastus. 

Jos kasvit kasvavat kauniisti niiden luonnollisilla paikoilla ja sopivat näihin paikkoihin antaa niiden olla. Ei toivotut kasvit kannattaa kitkeä pois ja saada näin aikaan vaikka luonnon niitty heinineen ja kukkineen.

Toivottavasti kesällä 2015 ehdin kuitenkin hoitamaan puutarhaani edes hieman enemmän...


Kiinalainen sanonta:
"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää"

Risiini oli jännittävä kokeilu, mutta myrkyllinen...

Myrkyllinen risiini jäi kylvämättä

Tänä kesänä en kylvänyt risiinejä, enkä istuttanut yhtään tainta.
Syynä oli se, että yllättäen risiineistä tuli siemeniä niin runsaasti, ne kypsyivät ja osan talvetin viileässä kellarissa, osan ulkona erään pensaan juurella.

Keväällä, huhtikuun lopulla meille tuli  koiran, aussien pentu, joka kaivaa ja tonkii kaikki paikat... Arvaatte varmaan miten tässä kävi...  Pentu löysi risiinin siemenet ja oli jo yhtä mussuttamassa, kun tajusin mitä sillä on suussa.  

Huh! Onneksi sain siemenen pois pennun suusta, eikä mitään vahinkoa sattunut. Tästä kuitenkin viisastuneena poltimme kaikki siemenet.  Siemenien polttaminen on varmin tapa päästä kookkaista siemenistä eroon.

Uusia kasveja en enää laittanut. Risiinin siemenet ovat eritäin MYRKYLLISIÄ ja ne ovat myös  vaikeita hävittää.

Lasten ja koiran pentujen kanssa ei voi koskaan olla liian varovainen, joten ei enää risiinikasveja meille, ainakaan vähään aikaan, vaikka ne näyttäviä kasveja ovatkin.

Lumikärhö männyn juurella

Lumikärhö - kasvupaikkakokeilu männyn juurella

Vanhaa tekstiä päivitetty 30.9.2020

Kesällä 2013 istutin toisen lumikärhön männyn juurelle.  

Kirjoitan tämän postauksen tästä aiheesta koska kasvupaikka männyn juurella ei ole kärhölle lainkaan omiaan. 

Hyvällä huolenpidolla, kastelulla ja lannoituksella kärhön voi saada tällaisessakin paikassa kasvamaan.

Älä tee niin kuin minä tein, vaan tee niin kuin pyydän tekemään:

Iso mänty vie veden ja istutuskuoppaa on vaikea sen juurelle saada kaivettua kovinkaan syväksi. Menestyäkseen kärhö vaatii ravinteita, syvän mullan (kuopan syvyys 50cm), lisäksi kosteutta ja suojaa juurilleen.

Männyn juurella kasvualusta on melko köyhää, joten lisäsin kuoppaan, männyn juurten lomaan hieman multaa. Kärhön tyvelle ja juuria suojaamaan istutin keijuangervon.

Mitä olisi pitänyt tehdä?

Lumikärhö olisi todennäköisesti pärjännyt männyn juurella JOS;

kasvukuoppa olisi alunperin ollut syvempi, multavampi ja olisin säännöllisesti lannottanut sekä kastellut kasvia. 

Kärhö ei ole kuivan ja karun paikan kasvi, mutta ahkeralla työllä ja hyvällä huolenpidolla sen voisi saada tällaisessakin paikassa menestymään. 

Keijuangervo on paikalla edelleenkin eikä kaipaa ihmeemmin hoitoa.

Yleisesti kärhöjen istutuksesta:

Kärhöjen arka juuristoalue tulisi aina suojata ja hyvä olisi jos juuristoalue pysyisi kosteahkona. Kasvin tyvelle ja juurten lähelle hyviä kasveja ovat muut kärhöt, pensaat ja perennoista esim. kuunlilja tms.

The End  :)

  

Risiinin siemenkodat kypsyvät

Risiini ei Suomen kesässä useinkaan ehdi saada siemenkotiaan kypsiksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että taimistolta hyvin kehittyneinä ostamani taimet ehtivät sen tehdä...

Kypsien siementen kanssa saa olla varovainen... ne ovat myrkyllisiä. Parhaiten siementen hävitys tapahtuu polttamalla.

Risiinit jäivät kylvämättä

Seuraavana kesänä en risiinejä kylvänyt, enkä taimia istuttanut.
Syynä oli se, että yllättäen siemeniä tuli viimeksi runsaasti, eli kaikki siemenet kypsyivät. Osan siemenistä talvetin viileässä kellarissa, osan ulkona erään pensaan juurella.

Keväällä, huhtikuun lopulla meille tuli koiran pentu. Pentu kaivaa ja tonkii kaikki paikat... Arvaatte kai miten kävi...  Edvin löysi risiinin siemenet ja oli jo yhtä mussuttamassa, kun tajusin mitä sillä on suussa. Säikähdin todella.

Onneksi sain siemenen pois pennun suusta, eikä mitään vahinkoa sattunut. Tästä kuitenkin viisastuneena poltimme kaikki siemenet, koska siemenistä ei muuten pääse varmuudella eroon.

Uusia kasveja en enää kasvattanut, koska siemenet ovat niin MYRKYLLISIÄ ja ne ovat vaikeita hävittää.

Lasten ja koiran pentujen kanssa ei voi koskaan olla liian varovainen, joten ei risiinejä meille, ainakaan vähään aikaan, vaikka ne todella kauniita ovatkin.  :)

Kaunis sinisarja kukkii parhaillaan

Sinisarja yhä kauneimmillaan

Sinisarjat kukkivat ja kukoistavat vielä, vaikka Etelä-Suomessa on ollut jo pari melko viileää yötä. Lämpötila on ollut vain muutaman asteen plussalla.

Sinisarja ei kestä pakkasta, joten toivottavasti plusasteita ja lämpöä riittää vielä.

Suojaan kasvit yöksi parilla kerroksella suojaharsoa, jos sää vielä kylmenee. Sisätiloihin en haluaisi ruukkuja vielä siirtää, enkä usko, että vielä tarvitseekaan. Sinisarja kestää suojattuna lähes nollaa, mutta pakkastahan tämä kaunokainen ei kestä.

Pikku Bonsai - mikä tästä tulee...

Ostin viikko sitten Bonsaikasvin. Taitaa olla alunperin jonkin sortin atsalea, mutta miten lienee menestyy tuossa kauniissa, epäkäytännöllisessä ruukussaan...
Lisää sivulla Bonsai.